Venäjän hyökkäyssotaa paenneista yli 10 000 työssä Suomessa
Viime vuoden lopulla tilapäistä suojelua saavista eli Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneista sai palkkatuloja hieman yli 10 000 henkilöä. Kesäisin tilapäistä suojelua saavien palkansaajien lukumäärä on noussut noin 13 000 henkilöön.
Uusi VATT Datahuoneen raportti tarjoaa kattavimman tähän mennessä laaditun arvion tilapäistä suojelua saavien työssäkäynnistä Suomessa käyttäen Tilastokeskuksen, Maahanmuuttoviraston sekä muiden viranomaisten rekisteriaineistoja.
Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneet ovat voineet hakea tilapäistä suojelua Suomessa keväästä 2022 lähtien. Tilapäisen suojelun hakemuksen rekisteröineillä on välittömästi rajaton työnteko-oikeus Suomessa.
Tilapäistä suojelua saava työllistyy useimmin siivoojaksi tai maatalouteen
Joulukuussa 2024 tilapäistä suojelua saavista palkkatuloja sai 10 348 henkilöä. Työllisyys keskittyi etenkin maa-, metsä- ja kalatalouteen sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintaan. Ammattiryhmistä yleisimpiä olivat siivoojat ja maatalouden avustavat työntekijät.
Kuvio: Tilapäistä suojelua saavien palkka- tai palkkiotuloja saaneiden lukumäärä toimialoittain (Toimialaluokitus TOL2008). Lähde: Tilastokeskus, VATT Datahuone.
”Työssäkäynnissä on selvää kausivaihtelua. Kesäkuukausina palkansaajia on useita tuhansia enemmän kuin talvella ja kesällä 2024 heitä on ollut yli 13 000”, kertoo data-analyytikko Meeri Seppä.
Kausivaihtelua selittää erityisesti työ maa-, metsä- ja kalataloudessa.
Työllisten osuutta vaikea arvioida
”Tilapäistä suojelua saavien todellisen määrän arviointi Suomessa on hankalaa, sillä moni poistuu maasta tekemättä muuttoilmoitusta. Vaikka tiedämme, kuinka moni työskentelee, heidän osuuttaan koko joukosta on vaikea arvioida, jos emme tiedä kuinka moni työikäinen oleskelee Suomessa”, Seppä toteaa.
VATT Datahuone arvioi Suomessa oleskelevien määrää viranomaisrekistereihin kertyneiden merkintöjen, kuten ilmoitettujen palkkatulojen tai työnhakijaksi rekisteröitymisen, avulla.
”Mikäli henkilöstä tehdään merkintä johonkin rekisteriin hänen asioidessaan viranomaisen kanssa Suomessa, hänen voidaan ajatella oleskelevan Suomessa. Arvion mukaan Suomessa oleskeli joulukuussa 2024 vähintään 27 000 ja enintään 49 000 tilapäistä suojelua saavaa työikäistä siitä riippuen, kuinka pitkä aika oli saanut kulua viimeisimmästä rekisterimerkinnästä”, kertoo Seppä.
Kuvio: Suomessa oleskelevien työikäisten tilapäistä suojelua saavien lukumäärän arviot eri oletuksilla. Tummanvioletilla alueella saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö on muuttanut pois Suomesta, vaikka hän oleskelee Suomessa. Vaalealla alueella saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö oleskelee Suomessa, vaikka hän on muuttanut ulkomaille. Lähde: Tilastokeskus, VATT Datahuone.
Tämä epävarmuus Suomessa oleskelevien työikäisten lukumäärästä heijastuu myös siihen, kuinka tarkkoja arvioita voidaan esittää palkansaajien osuudesta. Jos Suomessa oleskelee 27 000–49 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, heistä arviolta 20–40 prosenttia on palkansaajia.
Kuvio: Palkansaajien osuuden arvio Suomessa oleskelevien työikäisten tilapäistä suojelua saavien joukossa eri oletuksilla. Tummanvioletilla viivoilla saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö on muuttanut pois Suomesta, vaikka hän oleskelee Suomessa. Vaaleilla viivoilla saatetaan virheellisesti olettaa, että henkilö oleskelee Suomessa, vaikka hän on muuttanut ulkomaille. Lähde: Tilastokeskus, VATT Datahuone.
"Pidämme kuitenkin vaihteluvälin ääripäitä epäuskottavina eli totuus lienee jossain välimaastossa. Esimerkiksi jos yli kuusi kuukautta ilman rekisterimerkintää olleiden katsotaan lähteneen maasta ja alle 3 kuukautta ilman rekisterimerkintää olevien ajatellaan vielä olevan Suomessa, arvioimme palkansaajien osuuden olleen noin 30–35 prosenttia joulukuussa 2024", toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi.
Lisätietoja
Raportti: Tilapäistä suojelua saavien työssäkäynti
Juho Alasalmi
Datahuone
Tiedote
Ukraina
Uutiset ja tiedotteet
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
työllisyys
