Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

VATT sote-säästöistä: päivystys- ja leikkaustoiminnan keskittämiseen sisältyy myös riskejä

28.6.2024 Tiedote

Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten päivystys- ja leikkaustoimintaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ymmärtää palveluiden keskittämistä, mutta huomauttaa myös riskeistä.

Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja siihen liittyvää leikkaustoimintaa. Jatkossa kullakin hyvinvointialueella voisi olla vain yksi yliopisto- tai keskussairaala, joka tarjoaisi näitä palveluita. Uudellamaalla HUS-yhtymä voisi ylläpitää useampia tällaisia sairaaloita.

Myös perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautiseen päivystykseen esitetään muutoksia. Osa anestesiaa edellyttävästä päiväkirurgiasta ja lyhytjälkihoitoisesta eri erikoisalojen leikkaustoiminnasta voitaisiin jatkossa edelleen suorittaa myös pienemmissä, laissa erikseen nimettävissä sairaaloissa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT toteaa erikoistutkija Tanja Saxellin ja erikoistutkija Markku Siikasen kirjoittamassa lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle, että sairaalatoiminnan keskittämisellä on mahdollista poistaa päällekkäisiä toimintoja sekä saavuttaa laadukkaampaa hoitoa ja mittakaavaetuja. Toisaalta keskittäminen heikentää potilaiden valinnanmahdollisuuksia, vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja lisää matkustuskustannuksia. Ruotsista saatujen kokemusten perusteella keskittämisen riskinä on palveluiden ruuhkautuminen jäljelle jääneissä sairaaloissa.

Palveluja lakkaa useilla paikkakunnilla

Lakiesityksen hyväksyminen johtaisi käytännössä palvelujen lakkauttamisiin useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys- ja leikkaustoimintaa loppuisivat Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella.

Lakkautetuista toimipisteistä aiheutuisi lisää paineita yliopisto- ja keskussairaaloille, arvioivat VATT:n tutkijat.

"Kun toimipisteitä lakkautetaan, kohdistuu palveluverkkoon jäljelle jääneisiin sairaaloihin aikaisempaa suurempaa kysyntää. Ellei tapahdu resurssien siirtymistä tai lisäresurssointia palveluverkkoon jääneisiin sairaaloihin, palvelut saattavat ruuhkautua ja jonotusajat pidentyä. Tästä voi olla haittaa myös potilaiden terveydelle", sanoo erikoistutkija Tanja Saxell.

Yöpäivystyksen lakkauttaminen saattaa merkitä sitä, että osaa potilaista voidaan hoitaa halvemmalla päiväaikaan.

"Toisaalta yöaikana potilaiden siirtäminen kauempaan päivystyspalveluita tarjoavaan yksikköön esimerkiksi ambulanssilla saattaa luoda lisäkustannuksia. Matkustusetäisyyksien pidentyessä potilaiden terveys voi myös heikentyä. Heikentynyt terveys ja potilaiden siirtäminen kauempaan yksikköön voivat merkitä korkeampia erikoissairaanhoidon kustannuksia", sanoo erikoistutkija Markku Siikanen.

Riskinä kilpailun väheneminen

Useiden taloustieteellisten tutkimusten mukaan sairaalatuotannon keskittäminen saattaa vähentää julkisten sairaaloiden välistä kilpailua.

"Vähentyneen kilpailun seurauksena sairaaloiden kannustimet jonojen purkamiseen, hoidon laadun kehittämiseen tai toiminnan tehostamiseen saattavat joissain tilanteissa heikentyä. Näin voi tapahtua yleisissä kiireettömissä leikkauksissa, kuten tekonivelkirurgiassa", sanoo Tanja Saxell.

VATT:n erikoistutkijoiden mukaan on epäselvää, voidaanko erikoissairaanhoidon palveluja ylipäätään vahvistaa ja keskittää samaan aikaan niin, että palveluiden saatavuus paranisi tai jonotusajat lyhenisivät.

Henkilöstön saatavuus on vaikea haaste

Hallituksen esityksessä tuodaan esille, että palvelujen keskittämisellä pystyttäisiin turvaamaan henkilöstön saatavuutta.

"Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, kuinka terveydenhuollon ammattihenkilöiden työmarkkina reagoi muutoksiin, koska ammattihenkilöt voivat työskennellä julkisen sektorin lisäksi myös yksityisellä terveyspalvelumarkkinalla", pohtii Markku Siikanen.

Jos palveluverkoston tiivistämisen seurauksena julkisen sektorin työvoiman saatavuus tai pysyvyys heikkenee, keskittämisen hyödyt eivät toteudu täysimääräisinä.  
"Riippuen siitä, miten tuetaan yksityistä terveydenhoitoa, myös julkisen sektorin keskittämisen hyödyt voivat jäädä vajaiksi. Lisäksi keskittäminen voi merkitä lisääntynyttä työvoimatarvetta jäljelle jääneissä sairaaloissa, koska niihin kohdistuu aikaisempaa enemmän kysyntää", toteaa Tanja Saxell.

Lausunto kokonaisuudessaan:

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (sairaalat)
 
Lisätiedot: 
Tanja Saxell, erikoistutkija 
[email protected] 
+358 295 519 460 
 
Markku Siikanen, erikoistutkija 
[email protected] 
+358 295 519 505

Markku Siikanen Tanja Saxell
Kunnat ja hyvinvointialueet Terveyspalvelut Tiedote Uutiset ja tiedotteet
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot