VATT: Meneillään oleva vaalikausi ei riitä Suomen velkasuhteen vakauttamiseen

28.5.2024 Tiedote

”Julkisen talouden pitkäjänteisen hoitamisen kannalta olisi suositeltavaa selvittää, onko mahdollista asettaa yli vaalikauden ulottuvia sopeutustavoitteita”, kirjoittaa VATT:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo lausunnossaan eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.

Eduskuntatalo kesällä

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt lausuntoa valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta (JTS) vuosille 2025–2028.

Valtioneuvosto päätti 25.4.2024 julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä. Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta.

Sopeutusta on jatkettava

VATT:n asiantuntijalausunnon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 on laatinut tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo.

Hän huomauttaa, että JTS:n sopeutuspäätökset eivät valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuitenkaan vielä riitä kääntämään Suomen korkeaksi kasvanutta velkasuhdetta laskuun. Ote lausunnosta:

”Julkisen talouden velan suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2023 VM ennusteen mukaan 75,8 prosenttia ja JTS päätösten jälkeenkin nousee tällä hallituskaudella lähes 10 prosenttiyksikköä eli 84,4 prosenttiin vuonna 2028. Ilman kehysriihen sopeutuspäätöksiä VM arvioi, että julkisyhteisöjen velka olisi noussut vuonna 2028 90 %:iin bruttokansantuotteesta. (JTS s. 15). VM:n ennuste ei sisällä vielä kaikkia kasvu- ja sopeutustoimenpiteiden arvioituja vaikutuksia. Erityisesti kasvutoimien vaikutusten arviointia ei toistaiseksi pystytä tekemään riittävällä tasolla”, Hakola-Uusitalo kirjoittaa.

Meneillään oleva vaalikausi on Hakola-Uusitalon mukaan liian lyhyt aika velkasuhteen vakauttamiseen.

”Velkadynamiikka yhdistettynä ikäsidonnaisten menojen nopeaan kasvuun ei edelleenkään helpota talouden kehitystä tästä eteenpäin, vaan taloudelliset haasteet erittäin todennäköisesti jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää selvittää mahdollisuudet yli vaalikauden ulottuvaan sopeuttamiseen”, hän kirjoittaa.

Tuulia Hakola-Uusitalo muistuttaa, että elvytys eli menolisäykset ja/tai veroleikkaukset tulisi ajoittaa matalasuhdanteeseen ja sopeutustoimet eli menoleikkaukset ja/tai veronkorotukset vastaavasti korkeasuhdanteeseen.

Hallituksen nyt tekemien sopeutusten ajoitusta hän kiittelee.

”JTS:n pohjalla olevassa VM:n ennusteessa on odotus suhdannekäänteestä. Viime vuoden BKT laskun jälkeen VM ennustaa tälle vuodelle nollakasvua ja ensi vuodesta eteenpäin reilun prosentin BKT kasvua. Suhdannepoliittisesti ideaali vaihe on sopeuttaa noususuhdanteessa. Sopeutuksen ajoitus vaikuttaisi siten kohtuulliselta”, Hakola-Uusitalo arvioi.

Lausunto koskettelee myös muun muassa TKI-panostusten kasvattamista ja tähän kohdistuvia, talouskasvuun liittyviä odotuksia, sekä hallituksen tekemien veroratkaisujen vaikutuksia.

Lausunto kokonaisuudessaan:

VATT:n asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle (17.5.2024)

Lisätiedot:

Tuulia Hakola-Uusitalo

Tutkimusjohtaja

[email protected]

+358 295 519 501

Tuulia Hakola-Uusitalo

Tiedote Uutiset ja tiedotteet