Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Hankesivut
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

VATT: Kehysriihen veropäätösten hyötyjä valuu lähinnä palveluja jo käyttäville

26.6.2026 Tiedote Tuomas Kosonen

Hallitus valmistelee pieniä lisäyksiä kotitalousvähennykseen ja työmatkavähennykseen sekä työnantajan tarjoamaan liikunta- ja kulttuurietuun. VATT arvioi lausunnossaan, että hyötyjinä ovat lähinnä keski- ja suurituloiset. Näistä toimista sovittiin jo kevään kehysriihessä ja nyt on edetty käytännön toteuttamisvaiheeseen.

VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle on laatinut tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.

Lausunnon mukaan verovähennysten myönteiset vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen sekä harmaan talouden kitkemiseen jäävät melko vähäisiksi. Kokonaisuutena arvioiden esitetyt veromuutokset kohdistuvat pääosin keski- ja suurituloisille kotitalouksille.

Näiden toimien arvioidaan vähentävän julkisen sektorin verotuloja yhteensä 109 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 83 miljoonalla eurolla vuonna 2027 ja 6 miljoonalla eurolla vuonna 2028. Tuo summa keskellä julkisen talouden sopeuttamisurakkaa tarkoittaa, että kompensoivat verotulojen lisäykset olisi löydettävä jostain muualta.

Toimien vaikutuksia rajoittavat niiden suhteellisen pieni mittakaava sekä tutkimuskirjallisuuden havainnot siitä, että vastaavilla verokannustimilla on ollut vain rajallisia vaikutuksia palveluiden kysyntään ja työllisyyteen.

Verovähennyksistä tekee yleisesti ottaen kalliita se, että sitä maksetaan kaikille, jotka käyttävät vähennykseen oikeuttavia palveluita jo ennestään. Tähän kuluu paljon veroeuroja suhteessa verovähennyksen tai etuuden johdosta palveluiden tai harrastusten lisäkäyttäjiin.

Kotitalousvähennykseen jälleen suunnanmuutos

Kotitalousvähennystä on muutettu tiheään ja eri suuntiin sen olemassaolon ajan. Tällä kertaa hallitus esittää sen väliaikaista korottamista vuosiksi 2026–2027 siten, että työkustannuksista saatavan vähennyksen osuus nousisi 35 prosentista 40 prosenttiin ja vähennyksen enimmäismäärä 1 600 eurosta 2 100 euroon vuodessa.

Vähennyksen käyttäjät ovat keskimäärin keski- ja suurituloisia eli vähennys toimii pitkälti tulonsiirtona jo ennestään palveluita käyttäville kotitalouksille. Esityksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 77 miljoonalla eurolla vuodessa.

"Tämä esitys poikkeaa hallituksen aiemmasta linjasta, sillä kotitalousvähennyksen ehtoja kiristettiin vielä vuodeksi 2025 julkisen talouden sopeuttamistarpeisiin vedoten. Muuttuneita olosuhteita, jotka perustelisivat suunnanmuutoksen, on vaikea tunnistaa," arvioidaan VATT:n lausunnossa.

Matkakuluvähennyksen alennus keventäisi hieman työmatkakustannuksia

Hallitus esittää työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden alentamista väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon vuodelle 2026. Tavoitteena on helpottaa työmatkakustannuksia tilanteessa, jossa polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Toimenpiteen verotulovaikutukseksi arvioidaan noin 26 miljoonaa euroa.

”Vaikka vaikutus yksittäiselle verovelvolliselle jää melko pieneksi, voidaan kysyä, tukeeko polttoainekustannusten kompensointi hallituksen ilmasto- ja päästötavoitteita. Korkeammat polttoainehinnat voivat myös kannustaa liikenteen sähköistymiseen ja vähäpäästöisempiin liikkumisratkaisuihin”, toteaa Kosonen lausunnossa.

Liikunta- ja kulttuuriedun korotus hyödyttäisi palveluita jo nyt käyttäviä

Hallitus esittää työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän nostamista 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Muutos olisi pysyvä. Korotuksen perusteluna on muun muassa se, että etuuden enimmäismäärää ei ole tarkistettu vuoden 2009 jälkeen, jolloin inflaatio on heikentänyt sen reaaliarvoa.

Muutoksen arvioidaan vähentävän ansiotuloverojen tuottoa noin viidellä miljoonalla eurolla ja yhteisöverotuottoa noin miljoonalla eurolla vuodessa.

"Vaikka liikunta- ja kulttuuriedun vaikutuksista ei ole yhtä kattavaa tutkimusnäyttöä kuin kotitalousvähennyksestä, siihen liittyy samankaltaisia tehokkuus- ja tulonjakokysymyksiä. Etu hyödyttää erityisesti niitä työntekijöitä, jotka käyttävät liikunta- ja kulttuuripalveluita jo ennestään" todetaan VATT:n lausunnossa.

Lausunto: HE 113/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Tuomas Kosonen
Tiedote Uutiset ja tiedotteet kotitalousvähennys liikunta- ja virkistysetu työmatkavähennys valtiontalous verot verotus verovähennykset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Hankesivut
    • Datahuone
      • Datahuoneen historia
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta
      • Kahdeksan näkökulmaa julkisen talouden sopeuttamiseen
      • Tutkimuksesta oppeja vellovaan YEL-keskusteluun
      • Ulkomaalaistaustaiset maksavat suomalaistaustaisia enemmän nettotulonsiirtoja – kuva muuttuu, kun huomioidaan ikärakenne
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Romutuspalkkio ei aina ole ilmastoteko – päästövähennykset edellyttävät huolellista suunnittelua
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Ritterrath, Marten
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Kock, Nea
      • Korpela, Heikki
      • Luosta, Lauri
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Mattila, Jukka
      • Seppä, Meeri
      • Tuomala, Juha
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot