Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta

4.6.2026 Tiedote Max Toikka

Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja sen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.

Tulos käy ilmi VATT Datahuoneen analyysistä, jossa käytettiin helmikuuhun 2026 ulottuvaa aineistoa. Selvityksen teki VATT Datahuoneen asiantuntija Max Toikka.

Analyysissä tarkasteltiin opintorahaa saavien opiskelijoiden asumismuotoja ennen ja jälkeen elokuun 2025 uudistuksen, jossa valtaosa opintotukea saavista opiskelijoista siirrettiin yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Muutos pienensi monen opiskelijan asumiseen saamaa tukea, minkä odotettiin johtavan siihen, että opiskelijat siirtyisivät aiempaa enemmän yhteisasumiseen vähentääkseen asumismenojaan.

Yleisesti ottaen uudistus heikensi asumisen tukea yksinasuvilla opiskelijoilla, joilla ei ole opintotuen lisäksi juuri muita tuloja. Tuki saattoi sen sijaan kasvaa kumppanin kanssa asuvilla ja suhteellisen paljon tienaavilla.

"Yksinasuminen on uudistuksen jälkeen vähentynyt hieman ja yhteisasuminen vastaavasti yleistynyt, mutta muutokset ovat jääneet melko vähäisiksi. Yksinasuminen on edelleen sekä uusien että jatkavien opiskelijoiden suosima asumismuoto, eivätkä aiemmin yksin asuneet ole merkittävissä määrin siirtyneet yhteisasumiseen", tiivistää Toikka.

Vuoden 2024 jälkeen yksinasuvien osuus opintorahaa saavista täysi-ikäisistä on laskenut noin neljällä prosenttiyksiköllä, ja vastaavasti yhdessä jonkun muun kuin vanhempiensa kanssa asuvien osuus on noussut suunnilleen saman verran. Vanhemmillaan asuvien osuus ei ole juuri muuttunut. Yksinasuvien lukumäärä on kuitenkin pysynyt vakaana, koska opintorahaa saavien lukumäärä on kasvanut.

Vaikka asumistuen muutosten olisi voinut odottaa vaikuttavan erityisesti korkeiden asumiskustannusten alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, ei opiskelijoiden asumisvalintojen kehitys poikennut suurissa kaupungeissa merkittävästi muusta maasta.

"Koska opiskelijoiden asumisvalinnoissa ei havaita suuria muutoksia, lienee elokuun 2025 uudistuksen merkitys ollut asuntomarkkinoiden kokonaisuuden kannalta melko pieni.  Asuntojen vuokrien kasvun hidastuminen ja myyntihintojen lasku alkoivat jo vuonna 2022", arvioi Max Toikka.

Lisätietoja:
Asiantuntija Max Toikka, puh. 0295519454, [email protected]

Datahuone Policy Brief 3/2026:
Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta

Max Toikka
Tiedote Uutiset ja tiedotteet asumistuki asumisvalinnat opintotuen asumislisä
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
      • Datahuoneen historia
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta
      • Kahdeksan näkökulmaa julkisen talouden sopeuttamiseen
      • Tutkimuksesta oppeja vellovaan YEL-keskusteluun
      • Ulkomaalaistaustaiset maksavat suomalaistaustaisia enemmän nettotulonsiirtoja – kuva muuttuu, kun huomioidaan ikärakenne
      • Turvepeltoa omistavat kotitaloudet ja päästöjen hinnoittelu
      • Romutuspalkkio ei aina ole ilmastoteko – päästövähennykset edellyttävät huolellista suunnittelua
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Ritterrath, Marten
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Wikström, Joakim
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Kock, Nea
      • Korpela, Heikki
      • Luosta, Lauri
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Mattila, Jukka
      • Seppä, Meeri
      • Tuomala, Juha
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot