VATT Datahuone: Häätöjen määrä selkeässä kasvussa – Häädetty on yleensä nuori ja matalasti kouluttautunut mies
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon häätömäärä on kasvanut pääkaupunkiseudulla. Helsingissä häätöjen määrä kasvoi 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Espoossa 71 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2024. Tämä käy ilmi VATT Datahuoneen tuoreesta raportista.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ulosottoon tuli vireille 67 843 häätöä, joista noin 57 prosenttia toteutui. Häätöjen vuosittainen lukumäärä pysyi jokseenkin tasaisena vuodet 2015–2021. Vuodesta 2022 alkaen häätömäärät ovat kuitenkin olleet selkeässä kasvussa. Vuonna 2024 häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
“Häädöt keskittyvät voimakkaasti nuorille, suhteellisen matalasti kouluttautuneille miehille”, kertoo raportin tekijöistä VATT Datahuoneen erikoistutkija Niilo Luotonen. Raportti Häädöt Suomessa 2015–2024 (Datahuone-raportti 1/2025) on tehty ympäristöministeriön (YM) toimeksiannosta. Raportissa tarkastellaan Suomen yhdeksää suurinta kaupunkia. Sen päätavoitteena on tarjota tietoa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn tueksi. Raportissa on yhdistetty Ulosottolaitoksen häätötietoja muihin rekisteriaineistoihin.
Toteutuneiden häätöjen määrä kasvoi tarkasteluajanjaksolla Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia. Espoossa kasvua oli 71 prosenttia, ja Lahdessa 54 prosenttia. Yhdeksän suurimman kaupungin joukossa ainoastaan Oulussa häätöjen määrä laski, ja oli vuonna 2024 31 prosenttia alempi kuin vuonna 2015.
Raportissa tarkasteltujen kaupunkien välillä oli kuitenkin selkeitä eroja siinä, kuinka yleisiä häätötapaukset olivat suhteessa vuokralla asuvien määrään. Vaikka häätöjen määrä kasvoi prosentuaalisesti eniten Helsingissä, oli häädettyjen osuus kaupungin vuokralla asuvista vuonna 2024 silti kolmanneksi pienin ja esimerkiksi vain noin puolet Vantaan vastaavasta osuudesta.
Häädetyistä valtaosa Suomessa syntyneitä miehiä
Viimeisen vuosikymmenen aikana 68 prosenttia häädön saaneista oli miehiä, ja lähes puolet alle 35-vuotiaita. Häädöt keskittyvät voimakkaasti nuorille miehille, joiden korkein suoritettu tutkinto oli perusasteelta tai ammattikoulusta. Häädetyistä 82 prosenttia on syntynyt Suomessa.
Lähes puolet häädetyistä häädettiin alle vuoden asumisen jälkeen. He ovat keskimäärin vaihtaneet asuinpaikkaa joka toinen vuosi. Iäkkäämmät häädetyt ovat keskimäärin asuneet häätöasunnossaan muita pidempään.
Valtion tukemista vuokra-asunnoista häädöt todennäköisempiä
Valtion tukemista vuokra-asunnoista häätö saatiin kaikkina vuosina suhteessa useammin kuin markkinavuokra-asunnoista. Merkittävä osa häädetyistä päätyy häädön jälkeen asuntoväestön ulkopuolelle, eli esimerkiksi hoito- tai rangaistuslaitokseen, asuntolaan tai asunnottomaksi.
Häätöä edeltävän vuoden aikana häädettyjen tulot laskivat ja velkaongelmat kasvoivat.
“Häädetyt ovat keskimäärin heikossa taloudellisessa tilanteessa jo pitkään ennen häätöä. Esimerkiksi noin puolella häädetyistä on velkaa ulosotossa jo kaksi vuotta ennen häätöä”, kertoo Luotonen.
Keskimääräiset tulot eivät nouse takaisin laskua edeltäneelle tasolleen kahden vuoden seurannan aikana, ja useimmilla häädetyillä on yhä velkaa ulosotossa seurannan lopussa.
Lisätietoja:
Niilo Luotonen, erikoistutkija (VATT Datahuone), [email protected], p. +358 295 519 421
Raportti:
Datahuone-raportti 1/2025. Nadine Mahous, Meeri Seppä ja Niilo Luotonen. Häädöt Suomessa 2015–2024.
Niilo Luotonen
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
häädöt
