Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

HE 93/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 85 §:n ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b §:n muuttamisesta (Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto)

23.10.2025 Tuomas Kosonen

Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

Lausunnon diaarinumero: VATT/353/00.03.01/2025

HE 93/2025 vp esittää arvonlisäverolain 85 §:n muuttamista. Esityksen pääasiallinen sisältö on alentaa nykyinen 14 %:n alv-kanta 13,5 %:iin ja samalla siirtää Yleisradiotoimintaan sovellettu 10 %:n alv 13,5 %:n kannalle. 

Esityksen mukaan arvioidaan, että valtion verotulot vähenevät noin 150 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa staattisesti arvioituna. Jos huomioidaan mahdollinen kysyntävaikutus, verotulot voivat vähentyä 140 miljoonalla eurolla.

Kysyntävaikutuksen arvioinnissa on kuitenkin suurta epävarmuutta. On epäselvää, siirtyykö pieni 0.5 prosenttiyksikön alv:n alennus kuluttajahintoihin, ja miten kuluttajat reagoisivat pieneen hinnanalennukseen. Alv:n alennus on pieni, jolloin kysyntävaikutus jää väistämättä hyvin pieneksi. Myös on todettava, että pieni arvonlisäveron alennus aiheuttaa häviävän pienen muutoksen kuluttajien kulutuskorin hinnoissa, jolloin esitetyn alv:n alennuksen vaikutus kansalaisten ostovoimaan on hyvin pieni. Samasta syystä vaikutukset tulonjakoon ovat hyvin pieniä. Siten alv:n alennuksen merkittävin suora vaikutus kohdistuu valtion verotuloihin niitä pienentävästi. 

Esitystä arvioitaessa on hyvä katsastaa isompaa kuvaa arvonlisäveroon ja sen alennettuihin kantoihin liittyen. Nykyisellä 14 %:n alennetulla alv-kannalla ovat muun muassa elintarvikkeet ja ravintolaruoka. Aiempien tutkimusten nojalla näiden tuotteiden kulutukseen alennetulla alv:lla on vain vähän vaikutusta (ks. esim. Harju, Kosonen ja Skans 2018). Kuitenkin erityisesti pienituloisten osalta suhteellisen suuri osa käytettävissä olevista tuloista menee esimerkiksi elintarvikkeisiin. Pienituloisten osalta reaalinen ostovoima on heikentynyt viime aikoina esimerkiksi sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten takia, jolla voi olla talouskasvua haittaavia vaikutuksia. Siten erityisesti pienituloisten ostovoiman lisääminen voisi avittaa Suomen talouskasvua eteenpäin. 

Alv-kannan alentaminen ei kuitenkaan ole tehokasta julkisten varojen käyttöä pieni- ja keskituloisten ostovoiman parantamisen näkökulmasta. Tämä johtuu siitä, että euromääräisesti eniten arvonlisäveroa kertyy suurituloisilta kuluttajilta. Tästä syystä alennettu alv johtaa suhteessa pienituloisten ostovoiman lisäämiseen suureen verotulojen vähenemisen suurituloisilta kerätyn alv-tulojen vähenemisen kautta. Kun valtion tuloja ja menoja yritetään tällä hetkellä tasapainottaa, voi tuota valtion verotulojen alenemista tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi Mirrlees reviewissä (Mirrlees Review: Tax by Design 2011) esitetään seuraavanlaista ratkaisua, joka on parempi valtion verotulojen näkökulmasta, eikä tulonjaollisesti heikennä tilannetta nykytilanteesta. Nostetaan alennetut arvonlisäverokannat pääkannalle, mutta kompensoidaan tästä johtuva käytettävissä olevien tulojen laskua pienituloisille tulonsiirroilla. Tämän toimenpiteen seurauksena verotulot voivat kasvaa karkeasti arvioiden noin miljardilla eurolla, riippuen muutoksen yksityiskohdista. Tällaisella muutoksella kuluttajahinnat nousisivat kiihdyttäen inflaatiota, mutta kokonaisuutena maltillisesti. Kaikkein suurimmat negatiiviset vaikutukset ostovoimaan ja siten talouskasvuun olisivat pelkkää alv:n nostoa hillitymmät tulonsiirroilla tapahtuvan kompensaation kautta pienituloisille.

Tuomas Kosonen                              
Tutkimusprofessori                                  

________

Lähteet:

Harju, J., Kosonen, T. ja Skans, O., N. (2018) “Firm Types, price-Setting strategies, and consumption-Tax incidence,” Journal of Public Economics, Volume 165, Pages 48–72.

Mirrlees Review: Tax by design (2011) Chapter 9, Broadening the VAT Base. Kirjoittaneet: Stuart Adam, Tim Besley, Richard Blundell, Stephen Bond, Robert Chote, Malcolm Gammie, Paul Johnson, James Mirrlees, Gareth Myles, James M. Poterba. 

Tuomas Kosonen
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot