VATT Analyysi: Maahanmuuttajien kotouttaminen kannattaa
Onnistunut kotouttamispolitiikka kohentaa sekä maahanmuuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa ja vähensivät reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja.
Kotouttamisen kehittäminen vaatii kuitenkin nykyistä järkevämmin toteutettuja kokeiluja, jotta niiden tulosten luotettava arvioiminen olisi mahdollista.
Uusin VATT-analyysi kertoo maahanmuuttajista osana Suomen taloutta. Analyysi kuvaa maahanmuuttajien lasten pärjäämistä sekä esittää ensimmäiset suomalaiset laskelmat maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen. Lisäksi se päivittää aikaisempia tuloksia kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ja maahanmuuttajien menestyksestä työmarkkinoilla. Tutkimusprojektia on vetänyt erikoistutkija Matti Sarvimäki.
VATT on tutkinut, kuinka paljon yksittäisen maahanmuuttajan maahantuloiällä ja integroitumisella suomalaisille työmarkkinoille on merkitystä julkiseen talouteen. ”Jokainen meistä aiheuttaa kustannuksia julkiselle sektorille erityisesti lapsena ja vanhuksena,” sanoo johtava ekonomisti Essi Eerola. ”Verojen maksaminen taas painottuu työikään. Tämän takia maahanmuuttajan vaikutusta julkiseen talouteen täytyy arvioida ottaen huomioon muuttajien ja heidän lastensa koko elinkaari.”
”Työikäisenä Suomeen muuttavan ja hyvin suomalaisilla työmarkkinoilla pärjäävän maahanmuuttajan vaikutus julkiseen talouteen on selvästi positiivinen”, Eerola kertoo. ”Tämä johtuu suurelta osin siitä, että elinkaaren alkuvaiheen julkisten palveluiden kustannukset on rahoitettu jossakin muualla. Työikäisenäkin saapuvan maahanmuuttajan nettovaikutus on kuitenkin negatiivinen, jos hän jää työelämän ulkopuolelle, ja erityisesti, jos sama koskee hänen lapsiaan.”
Julkisen vallan kannattaa panostaa maahanmuuttajien kouluttamiseen. Johtavan ekonomistin Kari Hämäläisen mukaan tulokset kotouttamissuunnitelmien vaikutuksista ovat erittäin rohkaisevia. ”Pienellä panostuksella saavutettiin huimasti muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä parempia tuloksia,” kertoo Hämäläinen.
”Osalle suomalaisista maahanmuutto toki tarkoittaa aikaisempaa kovempaa kilpailua työmarkkinoilla”, Sarvimäki jatkaa. ”Tutkimustulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että vaikutukset kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen ovat pieniä. Todennäköisesti maahanmuutto vaikuttaakin suomalaisten taloudelliseen tilanteeseen enemmän julkisen talouden kuin työmarkkinoiden kautta.”
VATT-analyysi esittelee myös uusia tuloksia maahanmuuttajien lapsista Suomessa. He ovat kouluttautuneet vähemmän, käyttäneet vähemmän lääkkeitä ja saaneet useammin rikostuomioita kuin syntyperäisten suomalaisten jälkikasvu 23-vuotiaaksi mennessä.
”Maahanmuuttajataustaiset lapset elävät usein pienituloisissa perheissä, mikä voi selittää eroja kantaväestön ja eri maahanmuuttajaryhmien välillä”, sanoo erikoistutkija Ulla Hämäläinen. Erot joko häviävät tai ovat huomattavasti pienempiä, kun maahanmuuttajien lapsia verrataan niihin kantaväestön lapsiin, jotka kasvavat samankokoisissa ja saman tulotason perheissä. Itse asiassa OECD-maista ja lähialueilta tulleiden maahanmuuttajien lapset aloittavat korkeakouluopinnot todennäköisemmin kuin samankaltaisista olosuhteista ponnistavat kantaväestön lapset.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Matti Sarvimäki, puh. 0295 519 446, matti.sarvimaki (at) vatt.fi
Johtava ekonomisti Essi Eerola, puh. 0295 519 407, essi.eerola (at) vatt.fi
Johtava ekonomisti Kari Hämäläinen, puh. 0295 519 416, kari.hamalainen (at) vatt.fi
Julkaisu:
VATT Analyysi: Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen
VATT Julkaisut 67
Tiedote
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
hyvinvointi
julkinen talous
kotouttaminen
kunnat
kustannus-hyötyanalyysi
maahanmuutto
politiikkatoimenpiteet
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
talouskasvu
työllisyys
työmarkkinat
työn tarjonta
