Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse Kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Uusi tutkimus: Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia

1.12.2022 Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille. Tämä vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä. Jos lapsiperheitä halutaan erityisesti tukea, olisi joku muu tukimuoto, joka ei ohjaa niin voimakkaasti kotihoitoon, vaikutuksiltaan vähemmän negatiivinen.

penkki leikkikentän edessä

Lasten kotihoidon tuen vaikutukset äiteihin ja lapsiin on selvitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreessa tutkimuksessa, jossa VATT:sta mukana ovat olleet tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, professori Kristiina Huttunen sekä alaan erikoistunut MIT:n professori Jonathan Gruber.

Tutkimuksessa on selvitetty lasten kotihoidon tuen vaikutuksia vanhempien työllisyyteen ja lasten neuvolatesteihin, koulutusvalintoihin ja nuorena tehtyihin rikoksiin.

Tutkimustulokset osoittavat, että euromääräisesti suurempi kotihoidon tuki vähentää keskimäärin äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Yleinen tapa tarkastella lasten syntymän merkitystä äitien ansiotuloissa on niin sanottu lapsisakko (englanniksi termi ”child penalty”). Tutkimus osoittaa tämän lapsisakon olevan Suomessa yli 70 prosenttia ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja vähenevän hitaasti siitä noin 20 prosentin tasolle 8–10 vuotta lapsen syntymän jälkeen.

Lapsisakko mittaa, paljon äidin ansiotulot laskevat verrattuna isän tuloihin ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tuo alkujaan yli 70 prosentin suuruinen lapsisakko putoaisi jopa 20-30 prosentin tasolle, jos lasten kotihoidon tuki poistettaisiin. Tutkimustulostemme perusteella lasten kotihoidon tuella on siis merkittävä lasten vanhempien välistä tasa-arvoa heikentävä vaikutus.

Kotihoidon tuen vaikutukset lapsiin

Lasten osalta tutkimustulokset osoittavat, että yksivuotiaana saatu lasten kotihoidon tuki johtaa keskimäärin lastenneuvolassa tehdyissä laajoissa terveystarkastuksissa lisääntyneisiin virheisiin. 
Tutkimustulosten perusteella lapset myös valitsevat toisen asteen koulutukseksi harvemmin lukion kuin muun toisen asteen oppilaitoksen tai jäävät pois toiselta asteelta saatuaan yksivuotiaana korotettua kotihoidon tukea. Tutkimuksessa havaitaan myös, että kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä tehdyt rikokset lisääntyvät alhaiselta neljän prosentin tasolta noin viisi prosenttia. 

Mikään tutkitusmittareista ei viittaa siihen, että lasten kotihoidon tuen vaikutukset lapsiin olisivat keskimäärin positiivisia. Osa tutkituista mittareista ei näytä tilastollisesti merkitsevää vaikutusta lasten kohdalla. 

Tutkimuksessa on hyödynnetty kotihoidon tuen kuntalisiä, joiden avulla voidaan metodologisesti tutkia, mikä on kotihoidon tuen rahamäärän kausaalinen vaikutus keskimäärin väestössä eli vaikutus puhdistettuna muista tekijöistä, jotka vaikuttavat myös esimerkiksi äitien työllisyyteen. Lisäksi hyödynnetään päivähoitomaksujen uudistusta vuodelta 1997, jolloin kunnallisesti vaihdelleet maksutaulukot yhtenäistettiin Suomessa. Nämä asetelmat tukevat tämän tutkimuksen päätuloksia. 

Tutkimus laajentaa tutkimusryhmän jäsenten aiempia julkaisuja tästä aiheesta tarkastelemalla vaikutuksia myös pidemmän aikavälin työuriin. Lisäksi on hyödynnetty lasten osalta aiempaa laajempaa aineistoa. 

Linkki tutkimukseen.


Tutkimus on myös osa Suomen Akatemian Verotutkimuksen huippuyksikköä, jonka muodostavat Tampereen yliopisto, VATT ja Helsingin yliopisto. Tekijöistä tutkimusprofessori Tuomas Kosonen on huippuyksikön VATT:n osahankkeen johtaja. Verotutkimuksen huippuyksikkö tuottaa laadukasta tutkimustietoa veroista, tulonsiirroista ja muun julkisen vallan politiikan vaikutuksista ja taustoista.

Lisätietoja:
VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen (s-posti: [email protected] ja puh. 050 322 9304)

Aiempi tutkimus:

Tuomas Kosonen (2014): To Work or Not to Work? The Effect of Childcare Subsidies on the Labour Supply of Parents

Tuomas Kosonen & Kristiina Huttunen (2018): Kotihoidon tuen vaikutus lapsiin

 

Tuomas Kosonen
Sosiaaliturva Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Uutiset ja tiedotteet kotihoidon tuki
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla