Työttömien osa-aikatyö ei romahtanut suojaosien poiston jälkeen
9.9.2025 Blogi Heikki Korpela, Tomi Kyyrä ja Tuomas Matikka
Hallitus poisti työttömyysturvan ja asumistuen niin kutsutut suojaosat 1.4.2024 alkaen. Aiemmin ensimmäiset 300 euroa ansiotuloja kuukaudessa eivät vähentäneet työttömyysetuutta tai asumistukea. Vasta tämän ylittävät ansiotulot vähensivät etuuksia: työttömyysetuutta 50 senttiä ja asumistukea 35 senttiä ansaittua euroa kohden. Suojaosan poiston jälkeen ansiotulot vähentävät etuuksia heti ensimmäisestä eurosta alkaen.
Suojaosien poisto on herättänyt runsaasti keskustelua. Esillä ovat olleet muun muassa YTK-työttömyyskassan kysely sekä työttömien omat kokemukset. Julkisesta keskustelusta on voinut jäädä sellainen mielikuva, että osa-aikatyö ei enää olisi työttömille kannattavaa. Suojaosien palauttamiseksi on myös vireillä kansalaisaloite, joka on jo ylittänyt 50 000 allekirjoituksen rajan edetäkseen eduskunnan käsittelyyn.
Tuoreet rekisteritiedot kertovat: osa-aikatyössä olevien työttömien osuus laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä
Luotettavaa tietoa työttömien osa-aikatyöstä ei ole ollut aiemmin saatavilla. Tässä blogissa kuvaamme tuoreiden rekisteritietojen avulla, miten työttömien työskentely etuusjakson aikana on kehittynyt suojaosien poiston jälkeen. On kuitenkin tärkeää huomata, että luvut ovat kuvailevia, eivätkä kerro syy–seuraussuhteista. Suojaosien lisäksi esimerkiksi työmarkkinatilanne ja muut sosiaaliturvauudistukset voivat vaikuttaa työttömien käyttäytymiseen.
Kuviossa 1 esitetään työttömien lukumäärän (kuvion vasen puoli) ja työttömyysetuutta ja palkkatuloa samana kuukautena saaneiden työttömien osuuden kehitys (kuvion oikea puoli) helmikuun 2021 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana. Yläpaneeleissa esitetään ansiosidonnaista etuutta saaneet ja alapaneeleissa Kelan etuuksien saajat (peruspäiväraha tai työmarkkinatuki). Kuvion luvut perustuvat kansalliseen tulorekisteriin, johon on kerätty kaikki palkkatulot ja työttömyysetuudet vuodesta 2021 alkaen. Osittain työllisiksi lasketaan myös työttömät, joiden palkkatulot jäivät suojaosan alle ja joiden työttömyysetuutta ei siksi soviteltu.
Palkkatuloja saaneiden työttömien keskimääräinen osuus laski suojaosien poiston jälkeen. Pudotusta tapahtui sekä ansiopäivärahan (−6 %-yks.) että Kelan työttömyysetuuksien saajilla (−5 %-yks.) kun verrataan 12 kuukautta ennen ja jälkeen suojaosien poistoa. Osa tästä pudotuksesta selittyy kuitenkin työttömyysturvan suojaosan poiston suoralla mekaanisella vaikutuksella. Mekaaninen vaikutus johtuu siitä, että suojaosan poistamisen jälkeen osa ansiotuloja saaneista työttömistä ei enää ollut oikeutettu työttömyysturvaan. Tämä voi selittää osuuden laskusta arviolta noin 1–2 prosenttiyksikköä.
Huomattava osuus työttömistä on kuitenkin työskennellyt työttömyyden aikana myös suojaosien poiston jälkeen. Ansiosidonnaisen saajista keskimäärin 26 prosenttia ja Kelan työttömyysetuuksien saajista 12 prosenttia sai palkkatuloja suojaosien poiston jälkeisenä vuotena.
Työttömien osa-aikatyö edelleen selvästi yleisempää kuin ennen suojaosia
Kuvio 2 esittää soviteltuja työttömyysetuuksia saaneiden työttömien (eli henkilöiden, joiden etuutta ansiotulot ovat vähentäneet) osuudet vuositasolla menneen 25 vuoden ajalta. Näin voidaan tarkastella kehitystä ennen suojaosien käyttöönottoa (työttömyysturvassa tammikuussa 2014 ja asumistuessa syyskuussa 2015), korona-ajan korotettujen suojaosien aikana (500 euroa 1.6.2020–30.11.2021) sekä suojaosien poiston jälkeen (1.4.2024 alkaen). Kuvion luvut perustuvat Finanssivalvonnan ja Kelan julkisiin tilastoihin.
.png/1cf590cf-4222-aef3-a04d-4a7ebd9561ee?t=1757333482082)
Kuviosta 2 nähdään, että ennen suojaosia soviteltua työttömyysturvaa saaneiden osuus oli selvästi pienempi kuin suojaosien aikana. Osuus lähti nousuun suojaosien käyttöönoton jälkeen ja nousu jatkui vuoteen 2020 asti. Vaikka soviteltua työttömyysturvaa saaneiden osuus on nyt laskenut, se on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen suojaosien käyttöönottoa.1
Näiden lukujen perusteella ei siis voida sanoa, että työttömyysjaksojen aikainen osa-aikatyö olisi romahtanut suojaosien poistamisen jälkeen. Tämä havainto vastaa myös YTK:n kyselyn tuloksia: 16 prosenttia osa-aikatyötä tehneistä vastaajista kertoi lopettaneensa osa-aikatyöt suojaosan poiston jälkeen, mutta puolet vastasi jatkaneensa niitä edelleen samaan tapaan kuin aiemmin. 18 prosenttia vastasi osa-aikatöiden jatkuneen mutta työajan vähenneen, ja 8 prosenttia vastaajista ilmoitti työllistyneensä kokoaikatyöhön.
Työttömyyden aikaisen työskentelyn osuus kokonaistyöllisyydestä on pieni
Jos suojaosat vaikuttavat osa-aikatyön yleisyyteen, niillä voi olla epäsuoria vaikutuksia myös kokoaikaiseen työllistymiseen. Yhtäältä osa-aikatyö voi hidastaa työllistymistä, jos se vähentää kokoaikatyön hakemista. Toisaalta se voi nopeuttaa kokoaikatöihin siirtymistä kartuttamalla työkokemusta ja kontakteja työnantajiin.
Aiemmassa tutkimuksessamme2 havaitsimme, että asumistuen suojaosa lisäsi työttömien tekemää osa-aikatyötä, mutta sen vaikutukset kokoaikaiseen työllistymiseen olivat pieniä. Emme myöskään löytäneet näyttöä siitä, että osa-aikatyöhön siirtyminen olisi aiempaa merkittävämmin syrjäyttänyt kokoaikaista työtä suojaosan käyttöönoton jälkeen. Näin ollen ei ole syytä odottaa, että suojaosien poistolla olisi suuria vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen.
On myös hyvä huomioida, että työttömien palkkasumma on vain noin 0,5 prosenttia koko talouden palkkasummasta, eli työttömyyden aikaisen työskentelyn osuus kokonaistyöllisyydestä on hyvin pieni.3 On kuitenkin mahdollista, että osa-aikatyön väheneminen jatkuu vähitellen: kun suojaosat otettiin käyttöön vuosina 2014 ja 2015, osa-aikatyö kasvoi vaiheittain ja varsin pitkään (ks. kuvio 2). Lisäksi osa-aikatyön vähenemisellä voi olla muita seurauksia, esimerkiksi työttömien työkyvyn tai hyvinvoinnin kannalta. Näistä vaikutuksista ei kuitenkaan ole saatavilla tutkimustietoa.
Suomessa työttömien osa-aikatyön kannustimet edelleen hyvät
Suomessa työttömien osa-aikatyön kannustimet ovat kansainvälisesti katsoen edelleen hyvät suojaosien poiston jälkeenkin. Monissa muissa maissa palkkatulot vähentävät etuuksia huomattavasti enemmän.4 Osa-aikatyön kannustimet ovat hyvät erityisesti työttömillä, jotka eivät saa muita tulosidonnaisia etuuksia kuten asumis- tai toimeentulotukea. Osa-aikatyön kannustimet näkyvät myös YTK:n kyselyssä: 44 prosenttia vastaajista piti osa-aikatyötä edelleen kannattavana, kun taas 36 prosenttia koki sen kannattamattomaksi suojaosan poiston jälkeen.
Lopuksi on paikallaan todeta, että vain pieni osa osa-aikatyötä tekevistä saa työttömyysetuuksia. Eurostatin kokoamien tietojen mukaan osa-aikatyö on yleistynyt verraten tasaisesti jo useita vuosikymmeniä sekä Suomessa että Euroopassa. Vuonna 2025 osa-aikaisesti työllisiä on ollut Suomessa jo liki puoli miljoonaa. Kokoaikaisten työllisten osuus työikäisistä on pysynyt pitkään melko vakaana, ja se on tällä hetkellä samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa nimenomaan osa-aikatyöllisten osuus työikäisistä on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Alaviitteet
1 Kuviot 1 ja 2 kuvaavat molemmat työttömyyden aikaista työskentelyä, mutta ne eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Kuvion 1 tulorekisteriaineisto sisältää kaikki ansiotuloja työttömyyskuukauden aikana saaneet, mutta se ei sisällä yrittäjätuloja. Lisäksi tulorekisteriaineistossa työttömyyden aikana työskenteleviksi katsotaan myös osaksi viikkoa kokonaisiksi päiviksi lomautetut, jotka eivät saa soviteltua päivärahaa. Kuvion 2 soviteltuja etuuksia koskevat luvut taas eivät sisällä suojaosan alle jääviä työskentelykausia, mutta tämä aineisto mahdollistaa työttömyyden aikaisen työskentelyn pidemmän aikavälin kehityksen tarkastelemisen. Näistä eroista huolimatta molemmista kuvioista voidaan arvioida työttömyyden aikaisen osa-aikatyön kehitystä yli ajan.
2 Kalin, S., T. Kyyrä ja T. Matikka (2025). Combining Part-time Work and Social Benefits: Empirical Evidence from Finland. FIT Working Papers 36.
3 Koska tulorekisteripoiminnassa ei ole huomioitu työttömyysjaksojen ensimmäisiä ja viimeisiä kuukausia, poiminta voi jonkin verran aliarvioida työttömyyden aikaista työskentelyä. Vuoden 2021 erillisaineistolla tehdyn arvion mukaan jaksojen ensimmäisille ja viimeisille kuukausille osuu noin 25 % soviteltavista työttömyyden aikaisista tuloista.
4 Kyyrä, T., T. Matikka ja H. Pesola (2018). Työttömyysturvan suojaosa ja työttömyyden aikainen työskentely. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2018.
Heikki Korpela
Tomi Kyyrä
Tuomas Matikka
Blogi
Blogit
Työmarkkinat
osa-aikatyö
suojaosa
työttömyys
