Työnantajien ja työllisyyspalveluiden tiiviimpi yhteys vauhditti maahanmuuttajien työllistymistä
Uudenlaista sopimusmallia hyödyntänyt kokeilu vaikutti myönteisesti siihen osallistuneiden maahanmuuttajien työllistymiseen, työtuloihin ja maksettujen verojen määrään pidemmälläkin aikavälillä. Tuoreen arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella erityisesti työnantajien tiiviit yhteydet työllisyyttä edistäviin palveluihin olivat hyödyllisiä.
Kokeilussa maahanmuuttajien työllistymistä pyrittiin nopeuttamaan yhdistämällä yritykset ja työntekijät sekä räätälöimällä kotoutumiskoulutusta työpaikkojen tarpeisiin. Vuosina 2016–2019 toteutetun kokeilun tulokset olivat lupaavia jo sen päättyessä. Siksi työ- ja elinkeinoministeriö tilasi ulkoisen arvioinnin, jossa tarkasteltiin kokeilun vaikutuksia maahanmuuttajien työllisyyteen ja kotoutumiseen vuosina 2017–2023.
Kokeiluun osallistui 2 217 maahanmuuttajaa. Kokeilun koeryhmään vuosina 2017–2019 arvottujen työllisyys oli ohjelman aikana noin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin vertailuryhmän satunnaistettuun koeasetelmaan perustuvan vaikutusarvion mukaan.
Koeryhmän työtulot olivat yhteensä keskimäärin 4 500 euroa eli 18 prosenttia korkeammat kuin verrokkiryhmässä kolmen vuoden seurantajakson aikana. Lisäksi he maksoivat keskimäärin 1 330 euroa enemmän veroja ja vastaanottivat 1 340 euroa vähemmän tulonsiirtoja kuin verrokkiryhmässä. Kokeilun tuottama julkisen sektorin säästö oli keskimäärin 2 670 euroa eli 12 prosenttia maahanmuuttajaa kohden kolmen vuoden aikana.
Arvioinnin yhteydessä tehtyjen haastattelujen mukaan keskeiset keinot madaltaa työllistymisen esteitä olivat kielitaidon kehittäminen erityisesti työpaikalla, työnantajan ja asiakkaan kohtaamisten mahdollistaminen sekä yksilölliseen palveluun panostaminen.
”Arviointi osoittaa, että tuloksia syntyy, kun maahanmuuttajia ja työpaikkoja tuetaan riittävän monipuolisesti ja vahvasti”, työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen sanoo.
Arvioinnin toteuttivat Owal Group Oy ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
Kokeilun rahoittajina yksityiset sijoittajat – valtio maksaa tuloksista
Kokeilussa hyödynnettiin Social Impact Bond -mallia (SIB), joka on yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto. SIB-mallissa julkinen sektori määrittelee kokeilun tulostavoitteet ja maksaa yksityiselle palvelun toteuttajalle vain niiden saavuttamisesta. Kokeilun toiminta rahoitetaan sijoittajien yksityisellä pääomalla, jolle valtio maksaa tuottoa, jos tulostavoitteet saavutetaan. Mallia kokeillaan myös pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
Tutkimus:
Risto Karinen, Nella Koivula, Tiina Koivula, Olli Oosi, Hanna Pesola, Matti Sarvimäki ja Tuomo Virkola (2024) Koto-SIB -kokeilun vaikutukset ja käytännön toteutus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2024:33.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Susanna Piepponen, TEM, p. 0295 047 990
johtava tutkija Matti Sarvimäki, VATT, p. 040 304 5515
johtaja Risto Karinen, Owal Group Oy, p. 050 535 1820
Hanna Pesola
Matti Sarvimäki
Tuomo Virkola
Tiedote
Työmarkkinat
Työmarkkinat ja koulutus
Uutiset ja tiedotteet
kotouttaminen
maahanmuutto
työllisyys
