Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkimus: Pelkän peruskoulun varaan jääminen lisää rikollisuutta

28.1.2019 Tiedote

Toisen asteen koulutukseen pääsy vähentää selvästi poikien todennäköisyyttä syyllistyä rikoksiin, selviää VATT:n, Etlan ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jäämisellä voi olla nuorelle kauaskantoisia vaikutuksia. Suomalaiseen aineistoon perustuva uusi tutkimus osoittaa, että toisen asteen koulutukseen rimaa hipoen päässeet pojat tekevät rikoksia selvästi pienemmällä todennäköisyydellä kuin ilman opiskelupaikkaa jääneet. Vaikutus rikollisuuteen on merkittävä etenkin lyhyellä aikavälillä, tarkasteltaessa ensimmäistä viittä vuotta opiskelupaikan saamisesta. 

Tyttöjen kohdalla samaa vaikutusta ei tutkimuksessa havaittu. Tytöt tekevät vähemmän rikoksia kuin pojat, eikä toisen asteen ulkopuolelle jääminen lisää tyttöjen rikollisuutta samalla tavalla kuin poikien kohdalla.

Toisen asteen koulutukseen pääsy vähensi eniten omaisuus- ja liikennerikoksia, kun taas väkivaltarikoksiin sillä ei ollut vaikutusta.

Kristiina Huttusen, Tuomas Pekkarisen, Roope Uusitalon ja Hanna Virtasen tutkimuksessa tarkastellaan koulutuksen vaikutusta rikollisuuteen vertaamalla toisen asteen koulutukseen päässeiden ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden kehityskulkua kymmenen vuoden ajan.

"Sisäänpääsyrajan juuri ja juuri ylittävistä pojista 8 % syyllistyy johonkin rikokseen viiden vuoden aikana, kun taas rajan alle jäävistä rikoksiin syyllistyy joka viides, 20 %. Vaikutus on tuntuva", kertoo tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Toisen asteen tutkinnon suorittamisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia, muun muassa työllistymiseen ja tulotasoon, sillä vasta toisella asteella opitaan taitoja, joilla on kysyntää työmarkkinoilla.

Siirtymä peruskoulusta toisen asteen opintoihin on kriittinen vaihe, jossa nuoret tarvitsevat tukea, tutkijat muistuttavat.

"Tutkimustulokset tukevat toisen asteen koulutuspaikkojen lisäämistä niillä aloilla, joihin on kysyntää. Lisäksi se, että tulostemme mukaan pelkkä koulutukseen pääseminen vähentää rikollisuutta, puoltaa oppivelvollisuuden pidentämistä", sanoo Tuomas Pekkarinen.

Tutkimuksen aineistona käytetään yhteisvalinta-aineistoja vuosilta 1996-2003. Lisäksi aineistona käytetään tietoa toisen asteen koulutusohjelmien sisäänpääsyrajoista sekä käräjäoikeuksien antamista tuomioista.

Tutkimuksessa vertaillaan kahta ryhmää: toisen asteen koulutusohjelman sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia.

Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa monialaista Oma linja -hanketta, joka tuottaa päättäjille tutkittua tietoa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työkaluja onnistuneiden jatkokoulutusvalintojen tueksi. Infopaketti Lost Boys -tutkimuksen tuloksista: http://omalinja.fi/

Tutkimus:
Lost Boys: Access to Secondary Education and Crime. VATT Working Papers 114.

Lisätiedot:
tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen, VATT, puh. 0295 519 465
tutkimusprofessori Kristiina Huttunen, VATT, puh. 050 549 3368
professori Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto, puh. 040 805 4863
tutkija Hanna Virtanen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, puh. 044 589 0448

Kristiina Huttunen Roope Uusitalo Tuomas Pekkarinen
Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet ammatillinen koulutus eriarvoisuus hyvinvointi koulutus koulutusvalinnat peruskoulu rikollisuus syrjäytyminen
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla