Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Alemmilla nuorisopalkoilla ei ole työllistävää vaikutusta

13.11.2024 Tiedote

Vain pieni osa kaupan alan yrityksistä hyödynsi mahdollisuutta maksaa alle 25-vuotiaille alennettua nuorisopalkkaa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Tulos kertoo, että vahvat palkkanormit ohjaavat yritysten palkkakäytäntöjä.

kaupan kassa

Vuosina 1993–1998 Suomen kaupan alalla toteutettiin työllistämiskokeilu, jossa työnantajille annettiin mahdollisuus maksaa uusille, alle 25-vuotiaille työntekijöille 80 prosenttia alan alimmasta taulukkopalkasta. Kokeilun tavoitteena oli parantaa nuorten, kokemattomien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia.  

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n, Työn ja talouden tutkimus LABORE:n, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopiston tutkijat vertailivat palkkojen ja työllisyyden kehitystä kokeilun aikana kaupan alalla muihin vastaaviin toimialoihin. Tutkimuksen perusteella kokeilulla oli vain vähäinen vaikutus palkkoihin ja työllisyyteen. 

"1990-luvun alkupuolella vakavan talouskriisin ja korkean nuorisotyöttömyyden aikana yrityksillä olisi varmasti ollut tarvetta kustannussäästöille. Harvat yritykset kuitenkin hyödynsivät mahdollisuutta maksaa alennettua taulukkopalkkaa, mikä kertoo palkkanormien ohjaavasta vaikutuksesta", erikoistutkija Toni Juuti Laboresta sanoo. 

Vain harva yritys tarttui mahdollisuuteen maksaa alennettua minimipalkkaa 

Kokeilun vaikutukset kaupan alan uusien, nuorten työntekijöiden palkkoihin oli vähäinen. Tutkimuksen perusteella alle 25-vuotiaiden uusien työntekijöiden palkat laskivat kokeilun aikana kaupan alalla keskimäärin vain 5 prosenttia mahdollisen noin 20 prosentin sijaan.  

Tämä osoittaa, että vain harva yritys hyödynsi mahdollisuutta maksaa nuorille työntekijöille alennettua taulukkopalkkaa. Useimmat yritykset maksoivat normaalia taulukkopalkkaa myös työntekijöille, joille olisi voinut maksaa alennettua nuorisopalkkaa. Lisäksi 59 prosenttia yrityksistä, jotka lähtivät kokeiluun mukaan, palasivat normaaliin taulukkopalkkaan seuraavissa rekrytoinneissa. 

Kokeilun työllisyysvaikutukset olivat myös vähäiset. Lamavuosina uusien nuorten työntekijöiden määrä laski dramaattisesti kaikilla toimialoilla, eikä määrä ole palautunut entiselle tasolle. Kaupan alan ja muiden toimialojen välillä ei havaita tässä merkittäviä eroja. 

"Vain harvat yritykset kokeilivat alennettua nuorisopalkkaa, joten kokeilun vaikutukset palkkakuluihin ja nuorten työllisyyteen jäivät vähäisiksi. Tutkimus osoittaa, että palkanalennukset eivät ole tehokkaita työllisyystoimia toimintaympäristöissä, joissa vakiintuneet palkkanormit ovat vahvoja", Toni Juuti tiivistää kokeilun vaikutukset. 

Palkkanormit näkyvät yritysten palkkauskäytännöissä 

Alennettua ja normaalia taulukkopalkkaa saaneiden nuorten työntekijöiden palkoissa ei havaita eroja ennen tai jälkeen kokeiluun oikeuttavaa työsuhdetta. Normaalin taulukkopalkan maksaminen kokeiluun oikeutetuille nuorille työntekijöille ei siis näytä selittyvän heidän paremmalla tuottavuudellaan. 

Useimmat yritykset mieluummin noudattivat vakiintunutta taulukkopalkkaa kuin säästivät palkkakustannuksissa kokeilun avulla. Kokeilua hyödynsivät etupäässä yritykset, jotka maksoivat jo entuudestaan erisuuruisia palkkoja samankaltaisia tehtäviä hoitaville työntekijöille. Yrityksen koolla, tuottavuudella tai taloudellisella tilanteella ei ollut vaikutusta alennetun taulukkopalkan käyttöönottoon.  

"Tulokset antavat viitteitä siitä, että vakiintuneesta palkkanormista poikkeaminen aiheuttaa yrityksille epäsuoria kustannuksia. Yrityksissä, joissa palkkahajonta on suuri, nämä kustannukset voivat olla pienempiä, koska työntekijät eivät koe muutosta yhtä epäoikeudenmukaisena", toteaa Toni Juuti. 

Luotettava tutkimusasetelma 

Tutkimuksessa käytettiin kvasikokeellista asetelmaa, jossa kaupan alan palkkakehitystä verrataan muihin vastaaviin toimialoihin, joilla nuorisokokeilu ei ollut käytössä. Tutkimusasetelman avulla on mahdollista tarkastella kokeilun vaikutuksia palkkoihin ja työllisyyteen, erillään muista niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa hyödynnetään väestötason työnantaja- ja työntekijäaineistoja. Ne kattavat työntekijöiden yksilölliset palkkatiedot sekä laajasti yritysten taustatietoja. Aineistojen avulla oli mahdollista tarkastella yritysten palkkauskäytäntöjä yksityiskohtaisesti työntekijätasolla.  

Tutkimus:
Petri Böckerman, Toni Juuti, Tuomas Kosonen ja Henri Keränen (2024) Are Firms Willing to Pay Lower Wages? A Quasi-Experiment on Subminimum Wage Policy. VATT Working Papers 169.

Lisätietoja:
Toni Juuti
erikoistutkija, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Puh: +358-40 940 2853
[email protected]

Tutkimusta on rahoittanut Palkansaajasäätiö ja Suomen Akatemia. 

Tuomas Kosonen
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Työmarkkinat Työmarkkinat ja koulutus Uutiset ja tiedotteet Verotutkimuksen huippuyksikkö nuorisotyöttömyys työllisyys työvoimapolitiikka
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot