Tulojen kasvu paransi mielenterveyttä
Laaja satunnaistettu kokeilu osoittaa, että tulojen kasvu parantaa mielenterveyttä. Kokeilun kohdejoukkoon kuului pääosin pitkäaikaistyöttömiä, joiden keskuudessa mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aineistona tutkimukselle oli Suomen perustulokokeilu (2017–2018), joka tarjosi harvinaisen mahdollisuuden arvioida tulonsiirtojen terveysvaikutuksia.
Tulosten perusteella käytettävissä olevien tulojen 9–11 prosentin kasvu vähensi psyykenlääkkeiden käyttöä 8–11 prosentilla ja laski erikoissairaanhoidon käyntien määrää. Muiden sairausdiagnoosien kohdalla ei havaittu vaikutuksia.
”Tulos viittaa siihen, että tulojen lisääntyminen vähensi pienituloisten taloudellista stressiä, joka johti mielenterveysongelmien vähenemiseen”, kertoo johtava tutkija Jouko Verho VATT:sta.
Kuva: Jouko Verho ja Kari Hämäläinen, VATT.
Lääkkeiden käyttö alkoi vähentyä puolen vuoden kuluttua kokeilun alusta, ja vaikutus säilyi vielä kokeilun päätyttyä. Kokeiluun valittujen Kelan työttömyysetuuden saajien joukossa mielenterveyslääkkeiden käyttö osoittautui varsin yleiseksi. Verrokkiryhmässä psyykenlääkkeitä käytettiin henkeä kohden keskimäärin 240 päivittäisannosta kolmen vuoden seuranta-aikana.
Terveysvaikutuksista näyttöä juuri Suomessa
”Tulonsiirtojen terveysvaikutusten selvittäminen luotettavalla tavalla tapahtuu vertaamalla keskenään samanlaisia ryhmiä, jotka eroavat toisistaan vain saatujen tulonsiirtojen suhteen”, Verho kertoo.
Tällaisia satunnaistettuja kokeiluja on aiemmin tehty pääasiassa Yhdysvalloissa. Näissä vaikutukset pienituloisten terveyteen ovat osoittautuneet vähäisiksi tai merkityksettömiksi.
”Tutkimuksemme tarjoaa vankkaa rekisteritietoon perustuvaa näyttöä tulotason positiivisista vaikutuksista mielenterveyteen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa”, toteaa Verho.
Tulonsiirrot tuskin tehokkain ratkaisu mielenterveysongelmiin
Kokeilussa tulonsiirrolla pystyttiin lieventämään mielenterveysongelmia vain rajallisesti. Mielenterveyden hoitoon käytettyjen lääkkeiden päivittäisannokset vähenivät ainoastaan 20 yksiköllä per henkilö kolmen vuoden aikana. Kohdennetut mielenterveyspalvelut ovat luultavasti huomattavasti kustannustehokkaampi tapa hoitaa mielenterveysongelmia.
Lisätietoja
Linkki tutkimukseen. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Public Economics -journalissa.
Jouko Verho
Sosiaaliturva
Tiedote
Tulonjako ja eriarvoisuus
Uutiset ja tiedotteet
tulonsiirrot
tulot
työttömyys
