Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Suurille työnantajille määrätyt omavastuut vähentävät siirtymistä työkyvyttömyys- ja työttömyysetuuksille

20.12.2022 Blogi Tomi Kyyrä ja Juha Tuomala

Työkyvyttömyydestä ja työttömyydestä aiheutuu miljardien kustannukset vuosittain. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkemeno oli 1,7 miljardia ja työttömyysetuuksia maksettiin 4,6 miljardin edestä. Suomessa suuret yritykset ovat osittain vastuussa omien työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista. Työantajan työkyvyttömyysmaksu on sitä suurempi, mitä useampi yrityksen työntekijöistä päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle aiempina vuosina.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden Tomi Kyyrä ja Juha Tuomala tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajan kannattaa siis panostaa työkyvyttömyysriskiä vähentäviin toimenpiteisiin ja tukea terveysongelmista kärsivien työntekijöidensä työssä jatkamista. Näin työnantaja voi säästää tulevissa työkyvyttömyysmaksuissaan. 

Lisäksi isot työnantajat joutuvat maksamaan osan entisten työntekijöidensä työttömyysturvan lisäpäivien kustannuksista. Lisäpäivien turvin työttömyysetuutta voi saada vanhuuseläkkeelle siirtymisen saakka, vaikka normaali etuuskausi päättyisi aiemmin. Lisäpäivät yhdessä normaalin etuuskauden kanssa muodostavat niin sanotun työttömyysputken.

Työttömyysturvan lisäpäiviin normaalin 500 päivän etuuskauden jälkeen ovat oikeutettuja vain kaikkein vanhimmat työttömät. Viime vuosina lisäpäiviin oikeuttava alaikäraja on ollut 60–64 vuotta riippuen syntymävuodesta. Työnantajilla voi olla kiusaus kohdistaa irtisanomiset vanhimpiin työntekijöihin, joiden toimeentulo on turvattu vanhuuseläkeikään asti näillä lisäpäivillä. 

Työnantajan omavastuukustannus lisäpäivistä voi hillitä työttömyysputken käyttöä. Aiempien tutkimusten mukaan työttömyysputki on merkittävästi lisännyt vanhimpien ikäluokkien työttömyyttä. Siksi työttömyysturvan lisäpäivistä ollaankin asteittain luopumassa kokonaan, eivätkä vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneet enää pääse lisäpäiville. 

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten edellä kuvatut työnantajien kustannusvastuut vaikuttavat työssä jatkamiseen. Koska pienet työnantajat maksavat tasasuuruisia työkyvyttömyys- ja työttömyysvakuutusmaksuja, pienet yritykset ja niiden työntekijät toimivat verrokkiryhmänä. Pienten työnantajien maksut eivät siis riipu heidän omille työntekijöillensä myönnetyistä työttömyysturvan lisäpäivistä tai työkyvyttömyyseläkkeistä. Siksi niillä ei ole samanlaisia taloudellisia kannustimia välttää työttömyysputken käyttöä tai panostaa työkyvyttömyyden torjuntaan kuin suurilla työnantajilla 

Tutkimustulosten mukaan työnantajien omavastuu työkyvyttömyyseläkekustannuksista vähentää sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä sekä lisää ammatillisen kuntoutuksen suosiota työpaikoilla. 

Sairauslomien vähentyminen viittaa siihen, että työnantajat pyrkivät alentamaan työkyvyttömyysmenojaan panostamalla ennaltaehkäiseviin toimiin. Ammatillisen kuntoutuksen avulla puolestaan tuetaan terveysongelmista kärsivien työntekijöiden työssä jatkamista. Näiden toimien ansiosta työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään harvemmin. 

Lisäksi työttömyysturvan lisäpäivien omavastuumaksut vähentävät ikääntyneiden työntekijöiden työttömyysriskiä. Ne ovat siis hillinneet työttömyysputken käyttöä isoissa yrityksissä. 

Tutkimuksessa ei havaittu negatiivisia sivuvaikutuksia. Toisin sanoen suurille yrityksille suunnatut työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuukustannukset eivät lisää työttömyysriskiä, eivätkä lisäpäivien omavastuumaksut lisää siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille. 

Tutkimusaineistona olivat entisten LEL-alojen työnantajat ja työntekijät vuosilta 1999–2006. Näiden alojen suuret työnantajat siirtyivät työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyysturvan lisäpäivien omavastuiden piiriin vuonna 2007, kun TyEL-eläkeuudistus yhdisti yksityisen sektorin eläkevakuutukset. 

Työntekijän eläkelaki TyEL korvasi työntekijäin eläkelain TEL, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain LEL sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain TaEL. 

LEL-alojen työntekijät työskentelivät metsä-, maatalous-, rakennus- ja satama-aloilla, joista rakennusala on selvästi suurin. Entisillä LEL-aloilla sekä työkyvyttömyys- että työttömyysriski ovat selvästi muuta yksityistä sektoria korkeampi. 

Lisäksi näiden alojen työkyvyttömyyseläkkeiden diagnooseissa tuki- ja liikuntaelinsairaudet korostuvat, kun taas mielenterveyden ongelmat ovat harvemmin työkyvyttömyyden syynä kuin muilla yksityisillä aloilla. Tutkimustulokset koskevat siis varsin erityistä työntekijäryhmää, eikä tuloksia voi siten suoraan yleistää muihin työntekijäryhmiin. 

Tarkasteluvuosina työttömyysturvan lisäpäivien alaikäraja oli 57, 59 tai 60 riippuen henkilön syntymävuodesta.

Kirjoittajat:

Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, [email protected]
Erikoistutkija Juha Tuomala, [email protected]

Julkaisu:

Tomi Kyyrä ja Juha Tuomala (2022), The Effects of Employers' Disability and Unemployment Insurance Costs on Benefit Inflows, VATT Working Papers 152

Juha Tuomala Tomi Kyyrä
Blogi Blogit Sosiaaliturva Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Työmarkkinat maksuluokkamalli työkyvyttömyys työttömyys työttömyysturvan lisäpäivät
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot