Sähköautokanta kasvaa latauspisteiden avulla – uutta infraa tarvitaan etenkin pitkille etäisyyksille
Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella sähköautojen määrää voidaan kasvattaa Suomessa parhaiten tukemalla sekä autojen hankintaa että latausinfrastruktuurin kehittämistä. Avustusrahojen tehokkaan käytön kannalta on oleellista, että latauspisteiden rakentamista tuetaan niillä alueilla, joilla autojen kysynnän odotetaan olevan verrattain suurta mutta latauspisteiden perustamisen kynnys on korkea.
Kuva: Mark Turnauckas (Flickr.com, CC BY 2.0)
Sähköautojen osuutta autokannassa pitää kasvattaa, jotta Suomi voi toteuttaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaiset liikenteen päästövähennykset.
Seuraavaksi sähköautoilua helpotetaan Suomessa uusien latauspisteiden avulla. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt yhteensä 4,8 miljoonaa euroa latausinfrastruktuurin kehittämiseen. Ilmastopaneelin tuoreen Policy Brief -artikkelin kirjoittaneet tutkijat Marita Laukkanen ja Anna Sahari pitävät myönteisenä sitä, että Suomessa investoidaan latausinfraan.
Tavoitteeksi hallitus on linjannut 250 000 sähkökäyttöistä autoa (sähköautot ja hybridit) vuoteen 2030 mennessä. Nyt niitä on 11 400. Toistaiseksi sähköautokanta on kasvanut 23 autosta 1 875 autoon seitsemässä vuodessa. Prosentuaalisesti kasvu on ollut huima, mutta täyssähköautojen osuus koko autokannasta on edelleen pieni.
Pitkät ajomatkat mietityttävät – huoli ajosäteestä voi estää sähköauton hankinnan
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että sähköautojen kysynnän tukemiseen käytetty julkinen raha voi olla tuottavampaa, kun tukea myönnetään sekä autojen hankintaan että latauspisteiden perustamiseen. Esimerkiksi Norjassa sähköautoilijoille annetaan useita rahallisia tukia ja etuja, mutta vahvimmin sähköautokannan kasvua selittää julkisten latausasemien määrä.
Latausasemien tukeminen kannattaa vain, jos odotettavissa on riittävästi käyttäjiä. Tukirahojen tehokas käyttö edellyttää myös, että tuet eriytetään alueellisten piirteiden mukaan.
”Huoli ajosäteestä näyttää olevan yksi keskeinen syy, joka estää hankkimasta sähköautoa. Järkevää olisi tukea latausinfrastruktuuria erityisesti siellä, missä etäisyydet ovat pidempiä”, Marita Laukkanen tarkentaa.
Verotuksella suurempi vaikutus kuluttajiin kuin markkinoiden hintamuutoksilla
Ilmastopaneelin Policy Brief on kooste sähköautoilun edistämisen ohjauskeinoja tarkastelevista tutkimuksista. Latausinfrastruktuurin tukemisen lisäksi tarkastelussa on mukana viisi muuta ohjauskeinoa: polttoaineverotus, autovero, sähköautojen hankintatuki, sähköautoilijalle tarjottavat edut ja informaatio-ohjaus.
Tutkijat muistuttavat polttoaineveron olevan erityisen tehokas autoilun ohjauskeino. Tutkimusten mukaan verotuksesta johtuvat hintojen korotukset näyttävät vaikuttavan kuluttajiin jopa voimakkaammin kuin markkinoiden aiheuttamat hinnanmuutokset.
”Polttoaineveroakaan ei kannata unohtaa liikenteen päästövähennystalkoissa. Se olisi ilmastotavoitteita tukeva haittavero rahoittamaan mahdollista tuloverotuksen keventämistä”, Laukkanen sanoo.
Lue Ilmastopaneelin Policy Brief: Sähköautoilun edistämisen ohjauskeinot
Lisätiedot: Marita Laukkanen, johtava tutkija ja tutkimusohjaaja (VATT), Ilmastopaneelin jäsen, puh. 040 304 5533, [email protected]
Anna Sahari
Marita Laukkanen
Tiedote
Uutinen
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energia
energiapolitiikka
energiatehokkuus
ilmastopolitiikka
kannustimet
liikenne
ohjauskeinot
politiikkatoimenpiteet
polttoaineverot
verotus
ympäristöpolitiikan ohjauskeinot
ympäristöpolitiikka
