Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja kuin muut opiskelijat

18.9.2025 Tiedote

VATT Datahuoneen raportista selviää, että lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun taas muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.

Korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosittain keskimäärin 60 opintopistettä valmistuakseen tavoitetahdissa. Kymmenen opintopisteen ero tarkoittaa kahta tavanomaista viiden opintopisteen kurssia.

”Erot iässä, sukupuolessa, meneillään olevassa opiskeluvuodessa tai suoritettavassa tutkinnossa eivät juurikaan selitä opiskeluperusteisten oleskeluluvallisten korkeampaa opintopistemäärää”, kertoo tutkija Max Toikka VATT Datahuoneesta.

EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa tullakseen Suomeen, joten heitä ei käsitellä raportissa. 
Vielä ennen lukuvuotta 2018–2019 oleskeluluvallisten ja muiden opiskelijoiden opintosuoritusten mediaani oli käytännössä sama. 

”Elokuussa 2017 tai myöhemmin korkeakouluopintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja, vaikka moni heistä onkin saanut korkeakoulujen myöntämiä avustuksia maksujen kattamiseen. Tutkimuksessamme ei kuitenkaan tarkasteltu lukuvuosimaksujen ja opintopistekertymän välistä syy-seuraussuhdetta”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi VATT Datahuoneesta. 

Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani. Vuodesta 2018 oleskeluluvallisten pistemäärä on alkanut kasvaa, vuonna 2020 heidän mediaaninsa oli 5 pistettä enemmän kuin muilla, ja vuonna 2024 jo 10 pistettä enemmän kuin muilla.

Kuvio: Korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneiden ja muiden korkeakouluopiskelijoiden lukuvuoden opintopistekertymän mediaani
Tekijä: VATT Datahuone, CC BY-ND

Oleskeluluvalla opiskelevat saavat muita opiskelijoita vähemmän palkkatuloja

Lisäksi raportista selviää, että opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet työskentelevät harvemmin ja saavat vähemmän palkkatuloja kuin muut opiskelijat. 

”Opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa suorittavat saivat palkkatuloja keskimäärin 770 euroa kuukaudessa vuonna 2024, kun taas muut tienasivat 1 350 euroa. Keskiarvoihin on laskettu myös kesäkuukaudet ja tulottomat kuukaudet”, kertoo Toikka.

Suurin osa opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneista etenee opinnoissaan. Vain pieni osa heistä tekee töitä edistämättä opintojaan. Opiskeluperusteiselta oleskeluluvalta työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ennen tutkinnon valmistumista on kuitenkin viime vuosina yleistynyt. Työperusteiselle oleskeluluvalle siirtyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita opintojen lopettamista, koska oleskeluluvan perustetta vaihtamalla on voinut myös välttyä lukuvuosimaksuilta.

Ensimmäisellä oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevat ovat aiempaa vanhempia ja tuovat useammin perheenjäseniä

Korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettyjen opiskeluperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla. Vuonna 2024 niitä myönnettiin noin 8 000, kun 2010-luvun lopulla niiden vuosittainen määrä oli noin 2 000.

Ensimmäisen oleskeluluvan korkeakouluopintoja varten saaneet ovat aiempaa vanhempia: vuonna 2024 luvan saaneista noin joka kolmas oli 30 vuotta täyttänyt, kun vielä ennen 2020-lukua vastaava osuus oli enimmilläänkin 15 prosenttia. 

Samalla korkeakouluopintoihin ensimmäisen oleskeluluvan saaneet tuovat mukanaan perheenjäseniä paljon aiempaa tavallisemmin. Vuonna 2023 oleskeluluvan saaneista noin joka kolmas toi mukanaan perheenjäsenen vuoden sisällä oleskelulupansa alkamisesta. Vielä ennen koronapandemiaa vastaava osuus oli korkeimmillaankin noin viisi prosenttia. Lisäksi keskimääräinen perheenjäsenten lukumäärä perhettä mukanaan tuovaa kohti on kasvanut.

Korkeakouluopintoja varten ensimmäisen oleskeluluvan saaneita oli vuonna 2023 noin 8 000, ja vuoden sisällä näiden lupien alkamisesta noin 4 500 heidän perheenjäsentään oli saanut perheperusteisen oleskeluluvan.
 

Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä. Opiskelijoiden määrä on lähtenyt selkeään nousuun vuodesta 2021 alkaen, ja perheenjäsenten määrä vuodesta 2023 alkaen.

Kuvio: Opiskeluperusteisen ensimmäisen oleskeluluvan korkeakoulututkintoa varten saaneiden ja heidän vuoden sisällä saapuneiden perheenjäsentensä lukumäärä. 
Tekijä: VATT Datahuone CC BY-ND

Juho Alasalmi Max Toikka
Datahuone Datahuone Muuttoliike Tiedote Uutiset ja tiedotteet korkeakoulutus maahanmuutto muuttoliike
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot