Näkökulmia perustulokokeilun vaikutuksiin
8.2.2019 Blogi Kari Hämäläinen & Jouko Verho
Perustulokokeilu ei tuottanut toivottuja työllisyysvaikutuksia, hyvinvointivaikutukset näyttäisivät jäävän plussan puolelle. Tarkempaa analyysia on tulossa maaliskuussa ja lopullisia tuloksia loppuvuodesta.
Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset on nyt julkaistu. Vajaassa parissa kuukaudessa tutkijat ovat tuottaneet mittavan määrän taulukoita vuosien 2017–2018 aikana toteutetun kokeilun vaikutuksista. Syvällistä analyysiä ei tässä ajassa ehditty tekemään, mutta ensimmäisen vuoden työllisyysvaikutukset tuskin muuttuvat merkittävästi. Satunnaistetun koeasetelman ansiosta jo pelkät keskiarvot tarjoavat luotettavan tietopohjan arvioinnille.
Ei toivottuja työllisyysvaikutuksia
Ensimmäiset arviot kertovat perustulon työllisyysvaikutusten jääneen olemattomiksi. Perustuloryhmän työllisyyspäivät tai palkka- ja yrittäjätulot eivät vuonna 2017 olleet sen parempia tai huonompia kuin muillakaan. Kokeilun luonteen huomioiden näin vaatimattomia tuloksia voi pitää yllättävinä. Paransihan perustulo työllistymisen kannustimia tarjoamalla 560 euron verovapaan palkankorotuksen. Tätä suurempaa työllistymisbonusta on vaikea edes kuvitella pohdittavan jatkossa.
Puuttuvat työllisyysvaikutukset otettaneen tyytyväisinä vastaan perustuloon kriittisesti suhtautuvien keskuudessa. Hehän ovat pitkään korostaneet, että vastikkeeton perustulo ei edistä ihmisten aktiivisuutta. Toisaalta työllisyystulos herättää myös hankalia kysymyksiä. Jos rahallisten kannustimien mittava parannus ei saa ihmisiä työllistymään, niin mikä sitten. Veroalennuksia tai etuuksien leikkauksia on näiden tulosten valossa hankalaa enää perustella työllisyyden parantumisella.
Hyvinvointivaikutukset plussan puolella?
Työllisyysvaikutusten kanssa samanaikaisesti raportoidut hyvinvointi- ja terveysmittarit näyttävät osoittavan voimakkaasti ylöspäin. Nämä tulokset ovat puolestaan perustulon kannattajien mieleen. He voivat sivuuttaa olemattomat työllisyystulokset osin perustellustikin kritisoimalla kokeilun kohdejoukkoa. Tulokset olisivat voineet olla toisenlaisia, jos olisikin keskitytty itsensä työllistäjiin, nuoriin ja epätyypillisissä työsuhteisissa oleviin. Täysin poissuljettua ei ole sekään, että toinen kokeiluvuosi tuottaa selvästi positiivisempia työllisyysvaikutuksia. Tähän vetoaminen on kuitenkin epävarmemmalla pohjalla.
Tutkimusorientoitunut havainnoija suhtautuu nyt julkaistuihin tuloksiin neutraalisti pohtien niiden luotettavuutta. Tässä ratkaisevaksi muodostuu vastausprosentti. Hallinnollisia rekisteritietoja hyödynnettäessä ei esiinny vastauskatoa. Kyselytutkimuksessa perustuloryhmän vastauskato nousee jo 69 %:iin ja verrokkiryhmässä aina 80 %:iin. Jos vastaamatta jättämiset olisivat tapahtuneet sattumalta, kyselytutkimuksessa esiintyvä kato heijastuisi vain tulosten tarkkuuteen – ei itse vaikutukseen. Pelkkä sattuma ei kuitenkaan kuulosta kovin uskottavalta hyvin erilaisten vastaushalukkuuksien perustella.
Kyselytutkimuksiin vastaavat henkilöt eroavat ylipäätään monin eri tavoin poisjättäytyjistä. Perustuloryhmän vastaajiin on arvatenkin valikoitunut ensisijaisesti henkilöitä, jotka kokevat hyötyneensä kokeilusta. Jos näin on, kyselytutkimuksesta lasketut keskiarvot antavat liian positiivisen kuvan perustulon hyvinvointivaikutuksista. Kyseistä valikoitumisharhaa voidaan pyrkiä korjaamaan tutkimuksen edetessä havaittujen taustamuuttujien avulla. Valitettavasti aktiivisuuden tai motivaation tapaisista havaitsemattomista tekijöistä aiheutuvaa kyselytutkimusharhaa ei kuitenkaan pysty korjaamaan jälkikäteen.
Syvällisempää analyysiä tulossa
Meidän osaltamme keskustelu jatkuu maaliskuun lopulla, jolloin julkaisemme erillisen rekisteritietoihin perustuvan analyysin perustulokokeilun ensimmäisen vuoden vaikutuksista. Tällöin on luvassa tarkempi analyysi työllisyysvaikutuksista sekä kattavaa kuvausta kaikesta muusta perustuloon liittyvästä.
Lopullisia työllisyysvaikutuksia pääsemme arvioimaan vasta kuluvan vuoden loppupuolella muuttujan muodostamiseen tarvittavien rekistereiden lopullisten versioiden valmistuttua. Tässä välissä ja epäilemättä tämän jälkeenkin keskitymme mekanismeihin, joiden välityksellä vastikkeeton perustulo sovittautui nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja työvoimapolitiikkaan.
Kari Hämäläinen ja Jouko Verho
VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen ja erikoistutkija Jouko Verho ovat osallistuneet perustulokokeilun suunnitteluun ja vastaavat sen rekistereihin pohjautuvasta arvioinnista.
Jouko Verho
Kari Hämäläinen
Blogi
Blogit
Blogit
Kolumni
perustulo
