Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Miksi yrittäjät miehittävät tulojakauman huippua?

12.9.2024 Blogi Jarkko Harju (Tampereen yliopisto), Toni Juuti (Labore), Tuomas Matikka (VATT), Tuuli Paukkeri (VATT) ja Terhi Ravaska (Tampereen yliopisto ja VATT)

Tuloerot ja erityisesti huipputuloiset herättävät toistuvasti kiivasta akateemista ja talouspoliittista väittelyä. Useimmissa kehittyneissä maissa yrittäjien osuus tulojakauman huipulla on huomattavan suuri. Suomessa listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat kattavat liki puolet kaikista ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvista tulonsaajista.

Timantit

Miksi ja miten yrittäjät löytävät tiensä huipputuloisten joukkoon? Tuoreessa tutkimuksessamme1 pyrimme valottamaan tätä ilmiötä hyödyntämällä kattavia suomalaisia väestötason aineistoja yrittäjistä ja heidän perustamistaan yrityksistä. Toisessa tutkimuksessamme2 tarkastelemme, miten yritysvarallisuus ja sen jakautuminen perheenjäsenten kesken vaikuttavat tulojen jakautumiseen, myös yli sukupolvien.

Yrittäjyys yhteydessä tulojen nopeampaan kasvuun

Oletuksena usein on, että yrittäjien huipputulot ovat menestyvän yritystoiminnan ansiota. Tämä onkin usein totta. Tutkimuksessamme1 havaitsimme, että uuden listaamattoman osakeyhtiön perustavat henkilöt tienaavat Suomessa keskimäärin noin 20 prosenttia enemmän kuin palkkatyössä olevat kymmenen vuotta yritystoiminnan aloittamisen jälkeen, huomioiden erot tuloissa ennen yrittäjäksi ryhtymistä. 

Tutkimuksen perusteella yrittäjyys on yhteydessä tulojen kasvuun kautta koko tulojakauman. Yhteys yrittäjyyden ja parempien tulojen välillä pätee siis myös niille henkilöille, joiden tulot olivat alhaiset ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Havaitsemme myös, että uusien yrittäjien todennäköisyys päätyä huipputuloisimman yhden prosentin joukkoon on selvästi suurempi kuin tavallisten palkansaajien kautta koko tulojakauman. Yrittäjyys siis näyttää mahdollistavan isotkin harppaukset tuloissa myös aiemmin vähemmän tienanneille.

Yrittäjät ovat usein jo entuudestaan hyvätuloisia

Tulojen nopeampi kasvu on kuitenkin vain osa selitystä. Yrittäjäksi ei useimmiten päädytä sattumanvaraisesti. Tutkimuksessamme1 tarkastelemme, miten omat tulot ennen yrittäjäksi ryhtymistä selittävät yrittäjäksi valikoitumista.

Keskeinen havainto suomalaisesta aineistosta on, että huipputuloiset palkansaajat ovat selkeästi yliedustettuina uusien osakeyhtiöiden perustaneiden joukossa. Ylimpään viiteen prosenttiin tulojakaumasta kuuluneet henkilöt perustavat jopa lähes viidenneksen kaikista uusista listaamattomista osakeyhtiöistä Suomessa, ja ylimpään yhteen prosenttiin kuuluneet henkilöt lähes viisi prosenttia kaikista näistä yrityksistä (ks. Kuvio 1). Nämä havainnot osoittavat, että iso osa uusista yrittäjistä oli tulojakauman huipulla jo ennen yrityksensä perustamista. Tämä tulojen mukaan tapahtuva valikoituminen on tulojen kasvun ohella merkittävä selittäjä sille, miksi yrittäjät ovat yliedustettuina tulojakauman yläpäässä.

yrittäjien tulojakauma Kuvio 1: Uusien yrittäjien osuudet yli tulojakauman. Kuviossa esitetään uusien yrittäjien (uudet oy-omistajat) osuudet eri kohdin tulojakaumaa. Tulojakauma ennen yrittäjyyden alkamista (kuvion vaaka-akseli) on määritelty kokonaisaineistosta, joka sisältää sekä palkansaajat että yrittäjät. Kuviosta havaitaan, että uusiksi yrittäjiksi valikoituu erityisen suuri joukko sellaisia henkilöitä, jotka olivat tulojakauman huipulla jo ennen kuin he aloittivat yritystoimintansa.

Lisäksi työmarkkinoilla aiemmin loistaneet kovapalkkaiset henkilöt pärjäävät aineistomme perusteella erityisen hyvin myös yrittäjinä. He saattaisivat tosin olla lähellä tulojakauman huippua myös palkansaajina, elleivät olisi perustaneet omaa yritystä. Huomionarvoista on myös se, ettei valmiiksi hyvätuloisten valikoituminen yrittäjiksi selity sillä, että nämä perustaisivat esimerkiksi yhden henkilön konsulttifirmoja, joiden kautta he myyvät omaa työpanostaan muille yrityksille. Yli neljännes tulohuipulta tulevien yrittäjien firmoista toimii rakentamisen, tukkukaupan ja ravitsemuksen toimialoilla. Hyvätuloisten perustamat yritykset myös palkkaavat keskimäärin selvästi muita yrityksiä enemmän työntekijöitä.

Suurituloisimpien yrityksiin kertyy jakamattomia voittoja

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi yritysvarallisuudella ja perheyrityksillä on oma roolinsa yrittäjien tulokehityksessä. Tuoreessa tutkimuksessa2 havaitsemme, että yrityksiin jätetty jakamaton voitto on merkittävästi keskittynyt suurituloisimpien henkilöiden omistamiin yrityksiin. Jakamaton voitto kasvattaa yritysvarallisuutta, ja se voidaan ajatella yrittäjien ja omistajien tulona, joka voidaan tulevaisuudessa realisoida esimerkiksi myyntivoittoina yritystä myytäessä. Tämä varallisuus ei näy rekisteripohjaisessa tuloaineistossa, jotka sisältävät vain yrityksestä nostetut palkka- ja osinkotulot. Tulohuipulla tämän tavallisesti havaitsemattoman tulon osuus kokonaistulosta on varsin suuri: suurituloisimman yhden prosentin kaikista tuloista jakamattomien voittojen osuus on lähes 20 prosenttia.

Varallisuus ja tulot keskittyvät sukupolvien ajan

Yritysten periytyminen ja yritysomaisuuden siirtäminen seuraavalle sukupolvelle vaikuttavat merkittävästä huipputulojen kehitykseen ja tuloeroihin. Aineistostamme2 käy ilmi, että yritysomistusten jakautuminen perheenjäsenten kesken on vahvasti sidoksissa omistajan tuloihin. Alaikäiset lapset eivät tyypillisesti omista vanhempiensa listaamattomia osakeyhtiöitä; alaikäiset lapset ovat yrityksen osaomistajina vain noin kahdessa prosentissa niistä useamman omistajan yrityksistä, joissa yhdellä henkilöllä on merkittävä omistajuus. Yritysomistuksen siirtäminen alaikäisille lapsille on kuitenkin huomattavasti yleisempää suurituloisimman yhden prosentin keskuudessa. Suurituloisten omistamista yrityksistä lähes neljällä prosentilla on alaikäisiä lapsia merkittävinä osaomistajina. Yhdessä tulohuipulle kasautuvan varallisuuden kanssa tällä ilmiöllä on todennäköisesti kauaskantoisia ylisukupolvisia vaikutuksia tulojen ja varallisuuden jakautumiseen Suomessa.

Uutta tutkimusta tulossa naisten aliedustuksesta tulojakauman huipulla

Lopuksi on syytä palata blogin otsikon provosoivan maskuliiniseen sanavalintaan. Olemme blogissa käsitelleet tutkimuksissa tehtyjä havaintoja yrittäjien tulokehityksestä, valikoitumisesta ja huipputuloisia yrittäjiä yhdistävistä tekijöistä. Näiden tekijöiden lisäksi on huomionarvoista, että valtaosaa listaamattomien yritysten omistajia yhdistää myös sukupuoli: Suomessa kaikista listaamattomien yritysten omistajista yli kolme neljäsosaa (76 prosenttia) on miehiä. Tämä heijastuu osaltaan myös tulohuipun sukupuolijakaumaan: ylimmässä yhdessä prosentissa tulonsaajia naisten osuus on vain noin 20 prosenttia (vuoden 2019 aineistossa). Tulevassa tutkimuksessa tavoitteemme onkin paremmin selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä naisten pieneen osuuteen sekä yrittäjissä että tulojakauman huipulla.
 

Lähteet:

  1. Jarkko Harju, Toni Juuti ja Tuomas Matikka (2024). Stairway to Heaven? Selection into Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance. VATT Working Papers 168.
  2. Tuuli Paukkeri, Terhi Ravaska ja Marja Riihelä (2023). The Role of Privately Held Firms in Income Inequality. IFS Working Paper 23/36.
Terhi Ravaska Tuomas Matikka Tuuli Paukkeri
Blogi Blogit Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tulonjako ja eriarvoisuus tuloerot tulojakauma tulot ja varallisuus yrittäjät
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot