Lausunto komission verotuksen yksinkertaistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta (Valtiovarainministeriö)
Valtiovarainministeriö on pyytänyt VATT:lta lausuntoa komission direktiiviehdotuksesta, jolla ehdotetaan muutoksia useisiin välittömän verotuksen direktiiveihin. Lausuntopalaute otetaan huomioon, kun ehdotuksesta laaditaan valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle.
Asiantuntijalausunto valtiovarainministeriölle
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/20150/2026
Lausunnon diaarinumero: VATT/301/00.03.00/2026
Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan korko-rojaltidirektiivin (2003/49/EY), yritysjärjestelydirektiivin (2009/133/EY), emo-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EU), veronkiertodirektiivin ((EU) 2016/1164), riidanratkaisudirektiivin ((EU) 2017/1852) ja FASTER-direktiivin ((EU) 2025/50) muuttamista (Verotuksen Omnibus – ehdotus). Ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa Euroopan unionin välitöntä verotusta, tukea yritysten kasvua ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä.
Ehdotuksen mukaan lähdeverovapautta laajennetaan yhtiöiden välillä EU:n sisällä maksettaviin osinkoihin, korkoihin ja rojalteihin, kun aikaisemmin verovapaus on edellyttänyt tietyn omistusosuusvaatimuksen täyttymistä. Lisäksi laajennetaan eläkerahastojen saamien osinkojen lähdeverovapautta, ja samalla pyritään varmistamaan, että EU:n ulkopuoliseen valtioon maksettavat korko- ja rojaltitulot verotetaan vähintään kerran, sekä yksinkertaistetaan lähdeveroetujen myöntämistä ja sen palautusmenettelyjä. Ehdotuksen mukaan väliyhteisösääntelyä ei sovellettaisi enää minimiverosääntelyn piiriin kuuluviin konserneihin eikä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lisäksi korkovähennysrajoitusta ehdotetaan muutettavaksi useilta osin. Direktiiviehdotuksessa ehdotetaan myös säännöksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan aineellisen omaisuuden hankintamenon vähentämisestä kokonaan hankintavuonna. Ehdotuksessa on myös verosääntelyn yhdenmukaistamista yhtiöoikeudellisten sääntöjen kanssa, ja samalla laajennettaisiin mahdollisuuksia toteuttaa rajat ylittäviä yritysjärjestelyjä veroneutraalisti. Riidanratkaisudirektiiviin ehdotetaan lisäksi useita teknisluonteisia muutoksia.
Tässä lausunnossa keskitytään kommentoimaan yleisesti ottaen verotuksen hallinnollisia kustannuksia ja lisäksi kommentoidaan osittain korkovähennysrajoituksen muutoksia sekä tutkimus- ja kehittämismenojen aineellisen omaisuuden vähentämistä hankintavuonna.
Verotuksen hallinnolliset kustannukset, korkovähennysrajoituksen muutokset sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan aineellisen omaisuuden hankintamenon vähentäminen hankintavuonna
Yleisesti ottaen verotuksen hallinnollisten kustannusten vähentäminen on kannatettava tavoite. Päällekkäisyyksien karsiminen, kuten minimiverosääntelyn alaisten konsernien vapauttaminen CFC-sääntelystä, on lähtökohtaisesti kannatettavaa. On kuitenkin huomattavaa, että pienet ja keskisuuret yritykset kantavat suuremman taakan verotuksen hallinnollisista kustannuksista liikevaihtoon suhteutettuna (VVA ja KPMG 2022). Hallinnolliset kustannukset ja verotuksellinen epävarmuus voivat vaikuttaa investointihalukkuuteen (mm. Jacob ja Todtenhaupt 2023; Devereux 2022; Jacob ym. 2022), joten hallinnollisten kustannusten vähentäminen ja verotuksellisen varmuuden lisääminen ovat kannatettavia tavoitteita, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla.
Ehdotetuista korkovähennysrajoituksen muutoksista on huomioitava, että uusi ehdotettu harmonisoitu 30 %:n EBITDA-raja tarkoittaa sitä, että Suomen nykyistä 25 %:n rajaa olisi nostettava. Vain Suomessa ja Alankomaissa on tällä hetkellä 30 %:sta poikkeava raja (Euroopan komissio 2026). Rajan höllentäminen lisää yritysten mahdollisuuksia käyttää konsernin sisäistä velkarahoitusta voitonsiirtokeinona (debt shifting), mikä voi laskea yhteisöverotuottoja. Harju ym. (2025) osoittavat, että vuonna 2014 käyttöönotettu korkovähennysrajoitus vähensi suomalaisten monikansallisten yritysten rahoituskuluja ja velkaantumista erityisesti niissä yrityksissä, joihin rajoitus vaikutti eniten. Lisäksi tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei rajoituksella ollut vaikutuksia yritysten reaalitoimintaan. Tämä tutkimusnäyttö viittaa siihen, että rajan nostaminen 25 %:sta 30 %:iin todennäköisesti heikentäisi korkovähennysrajoituksen tehoa voitonsiirron rajoittamisessa Suomessa, ja verotulomenetyksen suuruusluokkaa olisi syytä arvioida ennen ehdotuksen hyväksymistä. Lisäksi korkomenojen verokohtelun parantaminen vääristää investointien rahoittamiskanavan valintaa entisestään kohti velkarahoitusta (de Mooij 2012).
Ehdotettu säännös tutkimus- ja kehittämistoiminnan aineellisen omaisuuden hankintamenon vähentämisestä hankintavuonna koskee vain T&K-käytössä olevaa aineellista omaisuutta, ei investointeja yleisesti. Rajaus edellyttää selkeää määritelmää siitä, milloin omaisuus katsotaan T&K-käyttöiseksi, sillä epäselvä rajanveto voi kannustaa luokitteluoptimointiin ja voi olla ristiriidassa direktiivin yksinkertaistamistavoitteen kanssa.
Esimerkiksi nopeutettu poisto on osoitettu tehokkaaksi investointikannustimeksi (Zwick & Mahon 2017). Toimenpiteen tehoa kuitenkin rajoittaa se, että hyöty voi jäädä suurelta osin saamatta tappiollisilta yrityksiltä (Zwick & Mahon 2017), mikä on huomionarvoista, koska juuri kasvu- ja alkuvaiheen T&K-yritykset voivat olla usein tappiollisia pitkäänkin. Toimenpidettä on lisäksi tarkasteltava neutraliteetin näkökulmasta. Kun T&K-käyttöinen aineellinen omaisuus voidaan vähentää välittömästi, sen efektiivinen veroaste jää alhaisemmaksi kuin muun tuotannollisen pääoman, jota poistetaan tavanomaisten poistosääntöjen mukaisesti. Toimenpide siis suosii T&K-investointeja muiden investointien kustannuksella ja voi vääristää pääoman kohdentumista yritysten sisällä (Adam & Miller 2023). Tällainen epäneutraalius voi olla perusteltavissa, jos T&K-toimintaan liittyy positiivisia ulkoisvaikutuksia, mutta vääristymän suuruusluokkaa ja kohdentumisen tarkkuutta olisi hyvä arvioida.
Yhteenveto
Verotuksen yksinkertaistamisen ja Euroopan unionin kilpailukyvyn vahvistaminen ovat kannatettavia tavoitteita. Suomessa on perinteisesti ollut laaja veropohja yhdistettynä matalaan tai keskimääräiseen yhteisöveroasteeseen. Ehdotetut muutokset kuitenkin supistavat veropohjaa samanaikaisesti, kun yhteisöveroastetta ollaan laskemassa entisestään. On syytä arvioida, miten eri toimenpiteet vaikuttavat Suomen verotuottoihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Marika Viertola
Erikoistutkija
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Lähteet
Adam, S. & Miller, H. (2023). Full expensing and the corporation tax base. London: Institute for Fiscal Studies. https://ifs.org.uk/publications/full-expensing-and-corporation-tax-base
de Mooij, R. (2012). "Tax Biases to Debt Finance: Assessing the Problem, Finding Solutions." Fiscal Studies, 33(4), 489–512. (alun perin IMF Staff Discussion Note SDN/11/11)
Devereux, M. P. (2022). "What creates tax uncertainty? Evidence from three phases of a survey of large multinational businesses." Oxford University Centre for Business Taxation Working Paper 22/20.
Euroopan komissio (2026). Commission Staff Working Document — Impact Assessment Report accompanying the Proposal for a Council Directive on the simplification of the Union framework on direct taxation and supporting growth and competitiveness of the EU, SWD(2026) 561 final, Brussels, 24.6.2026.
Harju, J., Kauppinen, I. & Ropponen, O. (2025). ”Firm responses to an interest barrier: empirical evidence.” Fiscal Studies, 46(2), 211–237.
Jacob, M. & Todtenhaupt, M. (2023). ” Withholding Taxes, Compliance Cost, and Foreign Portfolio Investment.” The Accounting Review, 98(2), 299–327.
Jacob, M., Wentland, K., & Wentland, S. A. (2022). “Real effects of tax uncertainty: Evidence from firm capital investments.” Management Science, 68(6), 4065-4089.
VVA & KPMG (2022). Tax compliance costs for SMEs: An update and a complement — Final report. Study for the European Commission, DG TAXUD/DG GROW, tammikuu 2022.
Zwick, E. & Mahon, J. (2017). "Tax Policy and Heterogeneous Investment Behavior." American Economic Review, 107(1), 217–248.
Marika Viertola
Lausunnot
