Kehysriihen veronalennukset uhkaavat johtaa entistä voimakkaampaan julkisen talouden sopeutustarpeeseen
Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta. Näin arvioidaan VATT:n lausunnossa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Valtiovarainvaliokunta pyysi lausuntoa hallituksen tekemästä julkisen talouden selonteosta vuosille 2026-2029. VATT:n lausunnon laati ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo.
Valtiovarainministeriön riippumattoman ennusteen mukaan Suomen talous on kääntynyt tänä vuonna kasvuun. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja nopeutuvan maltillisesti seuraavina vuosina noin 1,5 prosenttiin. Ministeriö toteaa ennusteessaan, että käänne tapahtui jo viime vuoden aikana.
”Talouden suhdanteen kääntyminen tarkoittaa sitä, että erityistä syytä elvyttäville toimenpiteille ei tällä hetkellä ole. Talouspolitiikan virityksen tulisi käänteen takia pikemminkin alkaa kääntyä kiristäväksi, jotta päästäisiin kohti parempaa julkisen talouden tasapainoa”, arvioi Hakola-Uusitalo VATT:n lausunnossa.
Julkisen talouden alijäämä on ennusteen mukaan pienentynyt viime vuodesta. Tämä on seurausta hallituksen kautensa alussa tekemistä sopeutustoimista. Kehysriihessä hallitus päätti useista pysyvistä veronalennuksista vuodesta 2026 alkaen. Veronalennusten tavoitteena on vauhdittaa BKT:n kasvua pitkällä aikavälillä. Jos tavoitteessa onnistutaan, pienenee julkisen talouden alijäämä tai velkamäärä.
”Tällöin isoksi kysymykseksi nousee se, vauhdittavatko päätökset riittävästi talouskasvua eli ne enemmän kuin kompensoivat ne verotulomenetykset, jotka julkiselle sektorille koituvat yleisinä toteutettavista verojen kevennyksistä, ” toteaa Hakola-Uusitalo.
VATT pohjaa lausunnossaan valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan vähintäänkin osa verotulokevennyksistä ei korvaudu vastaavilla menojen kiristyksillä tai muiden verojen korotuksilla. Pitkällä aikavälillä jätetään kohtuuttoman paljon kovin optimististen kasvuoletusten varaan.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen alentaminen maksaa itsensä takaisin kokonaisuudessaan. Näin tapahtuisi, jos nykyistä pienempi osa tuloista nostettaisiin pääomatuloina, joiden veroaste on pienempi kuin ansiotuloverotuksessa.
Sen sijaan keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen maksaa itseään takaisin vain 30 prosentin verran. Yhteisöverojen laskun myötä menetettyjen verotulojen lasku on 60 prosenttia. Veronalennukset eivät siis kohentaisi täysimääräisesti julkista taloutta.
”On merkittävä riski, että verojen alennukset huonontavat Suomen julkisen talouden tilaa ja tulevaisuudessa edessä on entistä voimakkaampi sopeuttamisen tarve”, kertoo VATT kokonaisarviossaan julkisen talouden tilasta.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo, puh. 0295 519 501, [email protected]
VATT:n lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle
Tuulia Hakola-Uusitalo
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
Verotus
julkinen talous
julkistalous
kehysriihi
ohjauskeinot
talouskasvu
tuloverotus
veropolitiikka
verotus
verouudistukset
yhteisövero
