Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Julkisen talouden sopeutuskeinojen mittaluokka ja tulonjakovaikutukset huomioitava

2.3.2023 Tiedote

Sosiaaliturvan leikkaukset alentaisivat erityisesti pienituloisten käytettävissä olevia tuloja, kun tulonveron kiristykset kohdistuvat parempituloisiin. Yleisen arvonlisäveron korotus kohdistuisi tätä tasaisemmin eri tuloluokkiin.

vaaka

Julkisen talouden sopeuttaminen voidaan toteuttaa joko julkisen talouden tuloja lisäämällä, eli verotusta kiristämällä, tai menoja vähentämällä eli leikkaamalla sosiaaliturvaa tai vähentämällä julkisten palveluiden tarjontaa. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoisia sopeutuskeinoja ja simuloivat miten ne vaikuttaisivat julkisen talouden tasapainoon sekä tulonjakoon eri väestöryhmien välillä. 

"Sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset julkisissa palveluissa kohdistuvat voittopuoleisesti pienituloisiin, kun taas veronkiristykset jakaantuvat tasaisemmin tai kohdistuvat enemmän suurituloisiin. Päätöksenteon ja yleisen keskustelun kannalta on hyvä olla tietoisia näistä eroista", tutkijat tiivistävät havaintonsa.

Sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset pienituloisiin suhteessa suuria

Tutkijat simuloivat joidenkin tulo- ja menoleikkausten vaikutuksia kotitalouksiin tuloluokittain. He vertailevat noin miljardin euron leikkausta sosiaalietuuksiin samansuuruisen summan kartuttamiseen ansio- ja pääomatulojen verotusta kiristämällä. Tutkijat nostavat myös esiin esimerkkitapauksia eri tuloluokista.

Valtion menojen sopeuttaminen sosiaaliturvaa leikkaamalla kohdistuu erityisesti pienituloisiin, kun taas verojen kiristys kohdistuu etupäässä keski- ja suurituloisiin. Tämä johtuu pääasiassa progressiivisesta valtion tuloverotuksesta. Tuloissa tapahtuva muutos on kuitenkin suhteessa suurempi pienituloisilla sosiaaliturvaa leikattaessa kuin suurempituloisella verotusta kiristettäessä.

"Miljardin euron leikkaus sosiaaliturvaan pienentäisi esimerkiksi 1212 euroa kuussa tukia saavan työttömän tuloja 48 eurolla eli 4 prosentilla. Vastaavan suuruinen veronkiristys pienentäisi erityisasiantuntijan 5755 euron käytettävissä olevia kuukausituloja 91 eurolla eli noin 1,5 prosentilla", tutkijat kuvaavat sopeutuskeinojen erilaisia vaikutuksia.

Sopeutumistoimien vaikutukset tuloluokittain

Tulonveronkevennysten vaikutukset työllisyyteen ovat pieniä

Tuloveron kiristyksiä kritisoidaan usein sillä perusteella, että ne heikentävät työnteon kannustimia. Tutkijat tarkastelevat useita kattavilla yksilötason aineistoilla tehtyjä aiemmin julkaistuja tutkimuksia laajapohjaisten ansiotuloveron muutosten vaikutuksista verotettaviin tuloihin. Tutkimusten perusteella tuloverotus ei merkittävästi vaikuta työnteon määrään.

"Tutkimusten perusteella edes Pohjoismaiden kireä tuloverotus ei suuresti vaikuta verotettavien tulojen määrään. Laajapohjaisten tuloveroasteikon muutosten vaikutukset työllisyysasteeseen ovat myös pieniä", tutkijat kertovat.

Tutkijat mallintavat miten miljardin euron tulosopeutus ansio- ja pääomatuloveroja kiristämällä muuttaisi eri tuloryhmien rajaveroastetta, eli seuraavasta tienatusta eurosta maksettavaa veroa, ja keskimääräistä veroastetta. Henkilöiden maksamat keskimääräiset veroasteet ovat rajaveroasteita alhaisemmat. Myös mallinnettu veronkiristys muuttaisi keskimääräistä veroastetta maltillisemmin kuin rajaveroastetta ja tasaisemmin eri tuloluokkien välillä.

Tuloverotuksen osalta on syytä tarkastella kriittisesti myös veronvähennyksiä. Esimerkiksi kotitalousvähennystä myönnetään vuosittain lähes puoli miljardia euroa, mutta tutkimusten perustella vähennyksen avulla ei ole onnistuttu vähentämään veronkiertoa tai kasvattamaan työllisyyttä kustannustehokkaasti.

Alennettuja arvonlisäveronkantoja nostamalla 2 miljardin verotulot

Tulosopeutusta tehdessä on tarpeen tarkastella sellaisia veroja, joilla on laaja veropohja, kuten tuloveroilla ja arvonlisäverolla.

Tutkijoiden tekemän simuloinnin perusteella arvonlisäveron pääkannan korottaminen 24 prosentista 25 prosenttiin tuottaisi noin miljardin euron lisäverotulon. Arvonlisäverotusta voitaisiin myös muuttaa nostamalla 10- ja 14-prosentin alennetut arvonlisäverokannat pääkannalle. Laskelmien mukaan verotuotot kasvaisivat noin 2 miljardilla eurolla.

Arvonlisäveron kantojen korotukset prosenttiyksiköllä kohdistuisivat enemmän pieni- kuin suurituloisiin, mutta vaikutukset jakaantuisivat tasaisemmin kuin sosiaaliturvaa leikattaessa tai tuloverotusta kiristettäessä. Laskelmat eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia, mutta tutkimusten perusteella arvonlisäveron vaikutukset ainakin palveluiden kulutukseen ovat pieniä.

Keinoja julkisen talouden sopeuttamiseksi esitellään Verotutkimuksen huippuyksikön julkaisusarjan julkaisussa nro 5 ja lisää taustaa julkisen sektorin tehtävistä ja sen toimien vaikutuksista löytyy julkaisusta nro 4.

Julkaisut:

  • Jarkko Harju, Tuomas Kosonen, Kaisa Kotakorpi, Tomi Kyyrä, Teemu Lyytikäinen, Terhi Ravaska (2023) Julkisen sektorin tehtävistä ja sen toimien vaikutuksista. FIT-kirjoitussarja #4/2023.
  • Jarkko Harju, Tuomas Kosonen, Kaisa Kotakorpi, Tomi Kyyrä, Teemu Lyytikäinen, Terhi Ravaska (2023) Julkisen talouden sopeuttamisen keinoista. FIT-kirjoitussarja #5/2023.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori, Tuomas Kosonen, VATT / Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT 
puh. 050 322 9304, [email protected] 

Jarkko Harju Kaisa Kotakorpi Teemu Lyytikäinen Terhi Ravaska Tomi Kyyrä Tuomas Kosonen
Sosiaaliturva Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Tulonjako ja eriarvoisuus Uutiset ja tiedotteet Verotus Verotutkimuksen huippuyksikkö
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla