IT-palveluiden vienti on jo Suomen ”uusi Nokia”
Palvelujen vienti vastasi 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä vuonna 2016, ja niiden merkitys kasvaa palvelualojen lisäksi myös teollisuudessa. Palveluviennin kasvu on jo korvannut Nokian romahduksen jättämän aukon viennin luomassa kotimaisessa arvonlisäyksessä, selviää uudesta tutkimuksesta.
Ulkomaankaupan vaikutukset Suomen talouden kasvuun ja työllisyyteen perustuvat sen luomaan kotimaiseen arvonlisäykseen, ei viennin bruttoarvoon. Viennin kotimaista arvonlisää syntyy yhä enemmän palveluista, ja palveluiden viennin kasvun takana ovat hyvin korkean osaamistason omaavat työntekijät.
Aalto-yliopiston, Etlan, Helsingin yliopiston ja VATTin tutkijoiden tuore 100 vuotta pientä avotaloutta -tutkimusraportti tuo uutta tietoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, rakenteesta ja näkymistä arvonlisäpohjaisesti tarkasteltuna. Raportissa arvioidaan myös euroalueen ja viimeisen finanssikriisin vaikutuksia Suomen ulkomaankauppaan.
Ensimmäinen kokonaiskuva Suomen palveluviennistä
Raportissa luodaan ensimmäinen kokonaiskuva kotimaisesta palveluviennistä analysoimalla 2000-luvun viennin kotimaahan jäävää arvonlisäystä yritys- ja hyödyketasolla. Perinteinen toimialakohtainen tarkastelu ei enää riitä, sillä se jättää piiloon etenkin teollisuustoimialojen sisällä tapahtuvan palveluviennin.
Suomessa on 2010-luvulla kasvanut etenkin IT-palveluiden vienti, joka yksin vastasi jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä vuonna 2016. IT-palvelut ovat hyödyketasolla tarkasteltuna Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde. Suurin arvonlisäys tulee paperiteollisuuden tuotteista, joiden osuus oli 13 % (2016).
Palveluiden viennin trendi on Suomessa ollut nouseva vuodesta 2012 lähtien. Vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa (vuodesta 2008 alkaen) viisi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla.
Arvonlisäpohjainen tarkastelu antaakin Suomen aivan viime vuosien talouskehityksestä toisenlaisen kuvan kuin julkisuudessa etenkin 2015–2016 korostunut viennin väheneminen ja tavaraviennin arvon lasku.
”Tavaraviennin tilastot eivät pysy monimutkaisten globaalien tuotantoprosessien perässä. Monen vientihyödykkeen osalta jopa yli puolet viennin bruttoarvosta heijastaa vain ulkomaisten välituotteiden arvoa”, sanoo erikoistutkija Saara Tamminen VATT:sta.
”Tämän vuoksi perinteiset tavat tarkastella vientiä antavat jopa hiukan harhaanjohtavan kuvan viennin merkityksestä. Bruttovientitilastot liioittelevat Suomen talouden vientivetoisuutta”, Tamminen jatkaa.
Laatu ja maine entistä tärkeämpiä viennin menestystekijöitä – pelkkä hintakilpailukyky ei riitä
Tutkimuksesta selviää, että noin 60–70 prosenttia Suomeen jäävästä viennin arvonlisästä on viime vuosina tullut sellaisten hyödykkeiden viennistä, joissa kilpaillaan ensisijaisesti tuotteiden laadulla, ominaisuuksilla sekä yrityksen maineella. Erityisen merkittävää on ollut tällaisten palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen kasvu, joka Suomessa kaksinkertaistui vuosina 2002–2015.
”Tällä on merkitystä myös poliittisen päätöksenteon kannalta, jossa pitäisi nähdä isompi kuva pelkän hintakilpailukyvyn ja tavaraviennin sijaan. Esimerkiksi panostamalla palveluinnovaatioiden kehitykseen, palvelujen vienninedistämiseen ja markkinointikoulutukseen voitaisiin mahdollisesti saavuttaa entistä enemmän lisäarvoa”, tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala Etlasta sanoo.
Yhteisvaluutta ei lisännyt jäsenmaiden välistä kauppaa – globaali finanssikriisi vaikutti vientiin monitahoisesti
Euroopan talous- ja rahaliitolla (EMU) ei tutkimuksessa havaita olleen keskimääräistä vaikutusta jäsenten väliseen kauppaan.
2007 alkanut globaali finanssikriisi heikensi Suomen vientimenestystä, mutta vaikutukset olivat Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparannan ja tutkija Jussi Kiviluodon tulosten mukaan erilaisia eri toimialoilla. Tietotekniikkaa hyödyntävät palvelut, IT-palvelut ja tutkimus- ja kehityspalvelut jopa paransivat vientimenestystään suhteessa kriisiä edeltävään tasoon. Suomen koko vientimenestys siis heikkeni kriisissä paljon vähemmän kuin elektroniikkateollisuuden.
”Tämä viittaa siihen, että Suomessa voimavarojen siirtyminen sektorilta toiselle on varsin joustavaa. Nokia oli myös kytköksissä palveluihin ja se jopa laajensi palvelutuotantoa. Palveluviennin kehittyminen edisti talouden sopeutumista elektroniikkateollisuuden nopeaan romahdukseen”, Haaparanta sanoo.
Kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennin bruttoarvosta on pienentynyt
Suomi on ollut pieni avotalous 150 vuotta. Ulkomaankaupan suhde bruttokansantuotteeseen oli meillä kansainvälisessä vertailussa korkea jo vuosina 1870–1913, ensimmäisen globalisaatiokauden päättyessä.
Professori emeritus Sakari Heikkinen ja tutkija Kasperi Lavikainen Helsingin yliopistosta esittävät tutkimuksessa täysin uusia laskelmia viennin kotimaisesta arvonlisästä viimeisen sadan vuoden ajalta. Kun viennin kotimainen arvonlisäys suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, käy ilmi, että ulkomaankaupan kokonaistaloudellinen merkitys ylitti vuoden 1913 tason (23 %) vasta 1990-luvun laman jälkeen. Enimmillään (29 %) osuus on ollut vuonna 2000.
”Vaikka viennin tuoma arvonlisäys suhteessa kansantuotteeseen on ollut 2000-luvulla yhtä suuri kuin 1900-luvun alussa, tarvitaan siihen nyt paljon suurempi viennin bruttoarvo kuin sata vuotta sitten, jolloin viennin arvoketju oli lähes täysin kotimainen”, Heikkinen ja Lavikainen korostavat.
Tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.
Tutkimusraportti:
100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73/2017
Katso myös:
15 nostoa Suomen ulkomaankaupan kehityksestä, merkityksestä ja näkymistä (SlideShare)
Tutkijoiden esitykset julkistustilaisuudessa 27.11. (SlideShare)
Raportin kuvion 4.4. käypähintaiset arvot (Excel-tiedosto, julkaistu 9.1.2018)
Lisätiedot:
erikoistutkija Saara Tamminen, VATT (raportin luvut 4 ja 6): 0295 519 450
tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala, Etla (luvut 4 ja 6): 040 304 5563
professori Pertti Haaparanta, Aalto-yliopisto (luku 5): 040 353 8180
professori emeritus Sakari Heikkinen, Helsingin yliopisto (luku 3): 050 331 8671
tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopisto (luku 3): 050 415 6592
Tiedote
Tiedote
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
kansainvälinen kauppa
kansantalous
kauppapolitiikka
kilpailukyky
palveluiden kauppa
palveluvienti
talouskasvu
vienti
yritysten kilpailukyky
