Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Eläkeputki kasvattaa työttömyysriskiä teknologian muutoksessa

23.12.2020 Tiedote

Hallitus ilmoitti viime viikolla päässeensä sopuun eläkeputken poistamisesta. VATT:n ja OECD:n tutkimuksen mukaan päätös tulee parantamaan ikääntyneiden työllisyyttä, etenkin teknologiamurroksessa olevilla aloilla.

Eläkeputkea puolustetaan keinona tukea ikääntyneitä, jotka ovat vaarassa menettää työnsä digitalisaation ja automatisaation seurauksena. VATT:n ja OECD:n tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että eläkeputki heikentää erityisesti näiden ikääntyneiden työllisyyttä.

Tutkijoilla oli käytössään uutta OECD:n tuottamaa tilastotietoa eri ammatteihin liittyvästä teknologisesta muutoksesta. He yhdistivät tämän aineiston laajaan yksilötason rekisteriaineistoon arvioidakseen eri varhaiseläkereittien ja teknologisen muutoksen yhteisvaikutuksia työuriin. Teknologista muutosta mitattiin muun muassa automaatioriskin avulla, joka kuvaa sitä, kuinka helposti ammatille ominaisia työtehtäviä voidaan korvata automatisoinnin avulla.  

Tulosten perusteella ammatin korkea automaatioriski nostaa todennäköisyyttä tulla irtisanotuksi ja oikeus päästä eläkeputkeen vain vahvistaa tätä vaikutusta. Työntekijöillä, jotka eivät ole oikeutettuja eläkeputkeen, teknologinen muutos lisää työttömyysriskiä yhdellä prosenttiyksiköllä. Eläkeputkeen oikeutetuilla työntekijöillä riskin kasvu on kaksinkertainen, 2-2,5 prosenttiyksikköä. Ilman teknologista muutostakin työttömyysriski kasvaa eläkeputken saavuttamisen myötä 2 prosenttiyksikköä. Yhdessä eläkeputkeen pääsy ja teknologinen muutos kasvattavat työttömyysriskiä peräti 4 prosenttiyksikköä eli noin 80 prosenttia.

Useat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että eläkeputken olemassaolo kasvattaa ikääntyvien työntekijöiden todennäköisyyttä jäädä työttömäksi. Työnantajat irtisanovat herkemmin työntekijöitä, jotka pääsevät eläkeputkeen. Eläkeputkeen pääsy myös vähentää työttömien kannustimia hakea uutta työtä. VATT:n ja OECD:n tutkimus osoittaa, että eläkeputki lisää etenkin teknologian muutokselle alttiissa ammateissa työskentelevien ennenaikaista poistumista työelämästä. Sen sijaan eläkeputken merkitys on huomattavasti pienempi ammateissa, joiden työtehtäviä on vaikeampi korvata roboteilla ja tietokoneilla. 

Eläkeputki todennäköisesti vähentää sopeutumista teknologiseen muutokseen työpaikoilla.

- Jatkuva työssäoppiminen on edellytys työurien pidentämiselle. Varhaiseläkereitit, kuten eläkeputki, kuitenkin vähentävät työnantajien tarvetta investoida ikääntyvien työntekijöidensä osaamiseen. Samalle ne heikentävät työntekijöiden kannustimia kouluttautua, toteaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.

Tutkimustulosten valossa eläkeputken poisto luo sopeutumispaineita erityisesti vanhemmissa ryhmissä, joiden osaamisen kysyntä hiipuu teknologian kehittyessä. Siksi tutkijat painottavat työssäoppimisen ja uudelleen kouluttautumisen tukemisen tärkeyttä, kun eläkeputkesta vaiheittain luovutaan.   

Eläkeputkella tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden siirtymistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien kautta vanhuuseläkkeelle. Tällöin henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti 500 päivän rajan jälkeenkin. Hallitus kertoi viime viikolla päässeensä sopuun eläkeputken poistamisesta osana toimia yli 55-vuotiaiden työllisyyden kohentamiseksi. Hallituksen päätöksellä lisäpäivien alaraja nousee vaiheittain niin, että vuonna 1965 syntyneet, eli nykyiset 55-vuotiaat, ovat ensimmäinen ikäluokka, joka ei pääse eläkeputkeen lainkaan. Vuonna 1964 syntyneillä lisäpäivien alaraja nousee 64 vuoteen ja vuonna 1963 syntyneillä 63 vuoteen. Jo aikaisemmin alarajaa nostettiin 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 62 vuoteen. Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa edelleen 61-vuotiaana.

Tutkimus:
Naomitsu Yashiro, Tomi Kyyrä, Hyunjeong Hwang ja Juha Tuomala (2020) Technology, Labour Market Institutions and Early Retirement: Evidence from Finland. VATT Working Papers 136.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. +358 295 519 427
Erikoistutkija Juha Tuomala, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. +358 295 519 452

Juha Tuomala Tomi Kyyrä
Sosiaaliturva Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Työmarkkinat Uutiset ja tiedotteet ansiosidonnainen työttömyysturva eläkkeet teknologinen kehitys työttömyys työttömyysturva uudet teknologiat varhaiseläkkeet
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla