Datahuone: Kierretäänkö Venäjä-pakotteita suomalaisyritysten viennissä Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle?
Datahuone on tuoreessa raportissaan selvittänyt, että suomalaisyritysten tavaravienti useisiin Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella sijaitseviin Venäjän lähimaihin on kasvanut merkittävästi Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Selvityksen kohteena olevat maat ovat Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia. Näillä mailla on läheiset taloussuhteet tai yhteinen raja Venäjän kanssa.
Datahuoneen tutkimusryhmä on selvittänyt Tullin yritystason ulkomaankauppa-aineistoa ja Tilastokeskuksen yritysrekisteriä käyttäen, miten suomalaisyritysten vienti eräisiin Venäjän lähimaihin on kehittynyt tammikuun 2019 ja marraskuun 2022 välisenä aikana. Yritykset-tutkimusryhmää on vetänyt professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto, Helsinki GSE). Toivasen lisäksi raporttia ovat olleet tekemässä tutkija Max Toikka (VATT, Helsinki GSE), Datahuoneen johtaja Henna Laasonen (VATT), data-analyytikko Meeri Seppä (VATT) sekä projektipäällikkö Antti Valkonen (VATT, Helsinki GSE).
”Sellaiset yritykset, jotka veivät ennen sodan alkua tuotteitaan Venäjälle, ovat lisänneet vientiään Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan voimakkaasti Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Ne vastaavat lähes kaikesta suomalaisyritysten viennin kasvusta näihin maihin”, kertoo tutkijaryhmän vetäjä, professori Otto Toivanen.
Maaliskuun ja marraskuun 2022 välisenä aikana aiemmin Venäjälle vieneet yritykset veivät näihin neljään maahan tuotteita yhteensä 175 miljoonan euron arvosta. Tämä vastaa noin 95 prosenttia kaikesta suomalaisyritysten tavaraviennistä näihin maihin.
Muutoksen suuruutta kuvaa se, että vuonna 2021 suomalaisyritysten kuukausitason tavaravienti tutkittuihin Venäjän lähimaihin oli vielä yhteensä noin kymmenen miljoonan euron luokkaa. Vuoden 2022 loppua kohti vienti on kolminkertaistunut noin kolmeenkymmeneen miljoonaan euroon kuukaudessa.
Yli sata yritystä on aloittanut viennin näihin Venäjän lähimaihin vasta sodan alkamisen jälkeen. Uusista vientiyrityksistä suurin osa on sellaisia, joilla on aiemmin ollut vientiä Venäjälle.
”Aiemmin Venäjälle vieneet yritykset ovat vieneet tarkasteltuihin neljään maahan etenkin koneita, laitteita ja kulkuneuvoja. Osa tuotteista on Venäjän vastaisten pakotteiden piirissä. Tämä Venäjän lähimaihin suuntautuvan viennin kasvu herättää huolia siitä, että suomalaisyritysten näihin maihin vietäväksi kirjattuja pakotteiden alaisia tuotteita päätyy tosiasiassa Venäjälle, ja kyseessä voi olla pakotteiden kiertäminen”, summaa tutkija Max Toikka.
Tiedotteeseen lisätty kappale Venäjän viennistä 3.3.23 klo 9.30.
Policy Brief:
Max Toikka, Henna Laasonen, Meeri Seppä, Otto Toivanen, Antti Valkonen (2023) Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa. Datahuone Policy Brief.
Lisätietoja:
Tutkija Max Toikka (VATT Datahuone): [email protected], +358 295 519 454
Professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto, Helsinki GSE): [email protected], +358 50 462 2125
Datahuone
Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.
Henna Laasonen
Max Toikka
Tanja Saxell
Datahuone
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
