Helsinkiläisnuoret hyötyvät positiivisen diskriminaation rahoituksesta
Helsingin kaupungin kohdennettu tukirahoitus lisää selvästi oppilaiden hakeutumista toisen asteen koulutukseen, selviää VATT:n tutkimuksesta.
Kuva: Pekka Nikrus (rajattu)
Osalle helsinkiläisistä peruskouluista kohdennettu, syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitettu positiivisen diskriminaation määräraha lisää etenkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen, selviää Mikko Sillimanin tutkimuksesta.
Rahoitusta saavissa kouluissa toiselle asteelle jatkavat oppilaat myös jatkavat aiempaa enemmän lukioon.
”Tutkimus osoittaa, että pienellä panostuksella saadaan yllättävän suuria vaikutuksia. Vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei Helsingissä jatkanut toisen asteen koulutukseen. Positiivisen diskriminaation määrärahan käyttöönoton ansiosta tämä osuus on laskenut viidenneksellä”, Mikko Silliman kertoo.
Tulosten mukaan vaikutus koulutusjärjestelmässä pysymiseen ei synny niinkään parantuneista arvosanoista, kuin kyvystä tarttua aikaisempaa paremmin olemassa oleviin mahdollisuuksiin.
Olennaista tuskin on pelkkä lisärahoitus vaan se, miten rahoitus kouluissa käytetään. Tutkimuksen kohteena olleissa helsinkiläiskouluissa positiivisen diskriminaation rahoitusta käytetään eniten koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.
Positiivisen diskriminaation rahoituksella tarkoitetaan Helsingissä kaupungin kouluille jakamaa määrärahaa, jonka jakoon vaikuttavat huoltajien koulutustaso, perheiden tulotaso sekä oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus koulujen oppilaaksiottoalueella.
Nuorten koulunkäynnin tukeminen positiivisen diskriminaation rahoituksella on edullinen ja tehokas tapa estää syrjäytymistä
”Tutkimukseni perusteella nuorten koulunkäynnin tukeminen positiivisen diskriminaation rahoituksella on edullinen ja tehokas tapa estää syrjäytymistä, ja auttaa etenkin maahanmuuttajataustaisia integroitumaan yhteiskuntaan”, toteaa Silliman.
Tutkimuksessa näytetään, että positiivisen diskriminaation rahoituksen kasvattamisen jälkeen lisärahoitusta saavien ja muiden helsinkiläiskoulujen välinen ero oppilaiden todennäköisyydessä jatkaa opintojaan heti peruskoulun jälkeen pieneni merkittävästi. Lukiokoulutukseen hakeutuminen myös kasvoi rahoitusta saavissa kouluissa, kun taas vertailukouluissa ei tapahtunut muutosta.
Samankaltaisilla kouluilla tarkoitetaan tutkimuksessa niitä kouluja, jotka olisivat oppilaiden taustaominaisuuksien perusteella saaneet positiivisen diskriminaation rahoitusta, jos niiden kotikaupungit olisivat noudattaneet samanlaista politiikkaa kuin Helsingissä.
Lisätiedot: Mikko Silliman, +1617-714-5863
Tutkimus: Targeted Funding, Immigrant Background, and Educational Outcomes: Evidence from Helsinki's “Positive Discrimination” Policy. VATT Working Papers 91
Mikko Silliman
Tiedote
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
ammatillinen koulutus
koulutuksen rahoitus
koulutuksen taloustiede
koulutus
koulutusvalinnat
lukiot
maahanmuuttajien lapset
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
resurssien kohdentuminen
