Lausunto luonnoksesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen talouden hoitamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (Valtiovarainministeriö)
26.8.2025 Tuulia Hakola-Uusitalo
Lausunto valtiovarainministeriölle
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/33009/2023
Lausunnon diaarinumero: VATT/285/00.03.00/2025
VATT kiittää mahdollisuudesta lausua ja jakaa lausuntonsa kahteen osaan. Ensimmäiseksi kommentoidaan ”ylätasolla” esitetyn lain vaikutusta Suomen julkisen talouden hoitoon. Toiseksi arvioidaan erityisesti valvontaan liittyvien muutosehdotusten käytännön merkitystä.
JULKISEN TALOUDEN HOITO
Julkista taloutta pitää hoitaa pitkäjänteisesti. Nelivuosittainen poliittinen sykli vaikeuttaa julkisen talouden pitkäaikaista hoitoa, jos peräkkäisillä nelivuotisjaksoilla hallitusvastuuta kantavien käsitys taloudesta on kovin erilainen. Nyky-Suomessa, jossa on vanheneva väestö ja suhteellisen korkeaksi noussut velkataso, pitkäjänteisyys julkisen talouden hoidossa on erityisen tärkeää. Siksi huomion kiinnittäminen finanssipolitiikan sääntöihin (fipo-säännöt) on todella tervetullutta.
Hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen julkisen talouden hoito voi nojata kahteen perusperiaatteeseen: a) laajapohjaisiin sopimuksiin ja/tai b) sääntöihin plus valvontaan.
Kokemukset toisaalta EU:n fipo-sääntöjen ongelmista ja toisaalta sekä Suomen kehysjärjestelmän että Ruotsin fipo-kehikon toimivuudesta, viittaavat siihen, että pidempijänteiseen sopimukseen perustuvilla fipo-säännöillä on suurempi todennäköisyys onnistua kuin sofistikoituneillakaan säännöillä, joihin ei ole riittävästi sitouduttu. Siitä huolimatta, että valvonta olisi tehokasta, riippumatonta ja kattavaa. Siksi mahdollisimman laajasti yli puoluekentän ulottuva yhteisymmärrys tavoiteltavasta julkisen talouden tilasta olisi erityisen toivottavaa. Kukin hallitus voisi sen puitteissa toteuttaa omia poliittisia painotuksiaan.
Ruotsissa yhteinen fipo-kehikko on onnistuttu luomaan (lähes kaikkien) puolueiden välisellä sopimuksella. Sopimukseen käsittääksemme kuuluu joka kahdeksas vuosi tehtävä, parlamentaarinen tarkastelu yhteisistä finanssipoliittisista tavoitteista. Muun muassa hiljattain tämän tarkastelun tuloksena Ruotsissa ollaan siirtymässä julkisen talouden ylijäämätavoitteesta tasapainotavoitteeseen, koska 1990-luvun kriisin jälkeiset, mittavat alijäämät on pitkäjänteisesti saatu korjattua. Hyvä kuvaus Ruotsin parlamentaarisesta työskentelystä löytyy muun muassa täältä: Från överskottsmål till balansmål, SOU 2024:76. Jotta olisi mahdollista edistää pitkäjänteistä, laajapohjaista sitoutumista finanssipoliittisiin tavoitteisiin, VATT suosittelee parlamentaarisen sovun hakemista tai ainakin tarkempaa perehtymistä siihen, miksi Ruotsin kehikko on toiminut.
Hallituksen esitys perustuu sekä EU:n finanssipolitiikan sääntöihin että kansallisesti ehdotettuun 40 prosentin velkasuhdetavoitteiseen. EU:n velkasuhdetta koskevat säännöt kiinnittyvät 60 prosenttiin. Tätä alhaisempaa kansallista tavoitetta perustellaan hallituksen esityksessä turvamarginaalilla EU tavoitteeseen. Velkasuhdetavoitteen tasolle ei löydy tutkimuskirjallisuudesta yhtä optimaalista tasoa. On toki selvää, että korkeilla velkatasoilla velan dynamiikka kaventaa talouspolitiikan itsenäisyyttä. Liian tiukka tavoite saattaa taas estää järkevätkin investoinnit ja leikata tarpeettomasti hyvinvointia. Yksittäistä lukua tärkeämpää olisikin saada luku, johon hallituskoalitiosta riippumatta voidaan sitoutua ja joka on uskottava pitkäjänteisen taloudenhoidon kannalta.
FINANSSIPOLITIIKAN SÄÄNTÖIHIN LIITTYVÄ VALVONTA
VATT:n yhteydessä toimii talouspolitiikan arviointia suorittava Talouspolitiikan arviointineuvosto. Sen esikuvana on toiminut Ruotsin Finanspolitiska rådet, joka toimii Konjunktur Institutenin yhteydessä. Molemmat toimivat itsenäisinä arviointieliminä, vaikka rahoitus organisaatioille osoitetaan julkisista varoista. Neuvoston jäsenten tehtävä molemmissa maissa on sivutoiminen, henkilökohtaisiin meriitteihin perustuva. Riippumattomuus ja uskottavuus nojaa muun muassa asiantuntijajäsenten asiantuntijuuteen.
Finanssipolitiikan tarkastustehtävä on Suomessa lailla osoitettu VTV:lle, kun taas Ruotsissa tarkastustehtävää hoitaa Finanspolitiska rådet. Hallituksen esityksessä ehdotetaan siirtymistä Ruotsin mallin suuntaan, jossa finanssipolitiikan tarkastustehtävää siirtyy VTV:ltä talouspolitiikan arviointineuvostolle. VATT pitää molempia malleja periaatteellisesti mahdollisina. Nykyinen kahden instituution malli on toiminut hyvin ja riippumattomasti, mutta on hyvä tarkastella esimerkiksi sen kustannustehokkuutta ja mahdollisia vaihtoehtoja. Erilaisilla organisatorisilla malleilla on eri vahvuudet, joita olisi syytä tuoda eritellymmin esille. Suomessakin on käytössä useita eri malleja, joiden vahvuudet ja heikkoudet voidaan kartoittaa (esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvosto, ilmastopaneeli, luontopaneeli jne.).
Jos Suomessa Talouspolitiikan arviointineuvosto kokee voivansa ottaa hoitaakseen hallituksen esityksessä mainitut uudet tehtävät, VATT pystyy edelleen tuottamaan neuvostolle hallinto- ja viestintäpalvelut sikäli, kun uusien tehtävien suorittamiseen annetaan myös niihin tarvittavat resurssit. VATT tosin muistuttaa, että neuvoston lisätehtävät kuormittaisivat myös VATT:n hallinto- ja viestintäpalveluja, jotka tulisi erikseen huomioida rahoituksen mitoituksessa. Lisäksi VATT tuo esiin sen, että talouspolitiikan arviointineuvoston sihteeristön henkilöstön palkkaus noudattaa tällä hetkellä VATT:n palkkausjärjestelmää ja VATT on tietoinen eduskunnan erilaisesta virkaehtosopimuksesta. Tämä vaikuttaa myös rahoitustarpeeseen, jos VTV:stä siirtyisi henkilöitä Talouspolitiikan arviointineuvoston sihteeristöön.
Vaikka VATT ei tee arviointia uusien finanssipoliittisten tehtävien parhaasta sijainnista, VATT muistuttaa, että Talouspolitiikan arviointineuvoston sihteeristön kasvattaminen Economicum yhteisössä (VATT:n ja taloustieteen laitosten yhteydessä) voisi toimia katalysaattorina suomalaisen soveltavan makrotaloustieteen tutkimuksen kehittymiseen. Makrotaloustieteen tutkimus on Suomessa usein todettu puutteelliseksi ja tämä heijastuu myös käytännössä talouspolitiikan asiantuntijatyöhön ja sitä kautta toteuttamiseen (mukaan lukien sellaisten tutkimusten puute, jotka voisivat olla hyödyksi lausunnon ensimmäisessä osassa nostettuihin kysymyksiin).
VATT ei ota kantaa finanssi- ja talouspolitiikan arviointiresurssien tehokkaaseen käyttöön, mutta kannustaa tässä yhteydessä selvittämään erilaisia järjestelyjä esimerkiksi vertaamalla Suomen käytäntöä muihin maihin. VATT kannustaa työpanos- ja organisatorisen vertailun ulottamista myös talouden ennustamiseen eri maissa ja tätä kautta varmistamaan, että Suomessa on mahdollisimman luotettava, mutta kustannustehokas organisatorinen ratkaisu. Koska julkisesti rahoitetuista organisaatioista(kin) joudutaan tekemään mittavia leikkauksia, on velvollisuus varmistaa, että kaikilta osin toiminta on mahdollisimman kustannustehokasta.
Tuulia Hakola-Uusitalo
Ylijohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Tuulia Hakola-Uusitalo
Lausunnot
