Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Suomalainen hyvinvointivaltio onnistui hyvin pehmentämään koronakriisin vaikutuksia pienituloisuuteen ja eriarvoisuuteen

20.1.2021 Blogi Tomi Kyyrä (VATT), Jukka Pirttilä (HY ja VATT) ja Terhi Ravaska (VATT)

Tilannehuoneen ajantasaisen aineiston perusteella olemme voineet seurata koronapandemian ja rajoitustoimien vaikutuksia erilaisten työntekijöiden ja yritysten tilanteeseen. Mutta millainen vaikutus koronakriisillä on ollut käytettävissä oleviin tuloihin, pienituloisuuteen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen?

Temppeliaukio, Helsinki

Tarkastelemme tätä kysymystä hyödyntämällä sekä Tilannehuoneen aineistoa että SISU-mikrosimulointimallia. Työmme liittyy läheisesti KELAn kollegoiden aiempaan analyysiin. Me keskitymme enemmän nimenomaan siihen, kuinka hyvin julkisen sektorin automaattiset vakauttajat ovat toimineet koronan aikana. Automaattisilla vakauttajilla tarkoitetaan sitä, että ansiotulojen alentuessa esimerkiksi työttömyyden seurauksena verojen alentuminen ja sosiaalitukien kasvu pehmentävät iskuja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja sitä kautta kokonaiskulutukseen ja taloudelliseen aktiviteettiin.

Laskimme ensiksi Tilannehuoneen aineiston perusteella, millainen työttömyys- tai lomautusriski erilaisilla työntekijöillä oli viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Työntekijät jaettiin luokkiin iän, sukupuolen, koulutuksen, ammatin ja asuinalueen perusteella. Sen jälkeen SISU-mallin aineistoa muokattiin niin, että osasta työntekijöistä tulee työttömiä heidän luokkakohtaisen riskinsä perusteella. Mallilla analysoidaan, kuinka kotitalouksien taloudellinen asema muuttuu siirryttäessä perusskenaariosta (mallin vuoden 2018 aineistopohjasta) aineistoon, jossa koronapandemian ja rajoitustoimien takia kasvanut työttömyys on otettu huomioon.

Kun markkinatulojen lasku oli keskimäärin noin 4,5 prosenttia, alenivat käytettävissä olevat tulot vain noin 1,8 prosenttia. Hyvinvointivaltion automaattiset vakauttajat siis näyttävät toimivan varsin hyvin!

Vaikutukset kaikkien palkansaajakotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin kriisiä edeltäneen ajan tulokymmenyksittäin on esitetty alla olevassa kuviossa. Kun markkinatulojen lasku oli keskimäärin noin 4,5 prosenttia, alenivat käytettävissä olevat tulot vain noin 1,8 prosenttia. Vaikutus oli suurin tulojakauman keskiosissa ja pienin alimmassa tulokymmenyksessä, jossa korvausaste (eli se, kuinka suuren osan kaikki tuet korvaavat ansiomenetyksistä) on suurin. Sosiaalisten tulonsiirtojen rooli näyttäytyy vahvana vakuuttajana pienituloisessa päässä, kun taas suuremmilla tulotasoilla verotaakan pienenemisellä on merkittävämpi vaikutus.

Muutokset tuloissa
Kuvio 1. Muutokset tuloissa, kaikki palkansaajat.

Jos tarkastellaan vain sellaisia kotitalouksia, joista vähintään yksi jäsen on joutunut työttömäksi, käytettävissä olevien tulojen lasku on selvästi suurempi.  Se on keskimäärin noin 18 prosenttia, mutta menetysten profiili yli tuloluokkien on samanlainen kuin kaikkia kotitalouksia tarkastellessa. Kotitaloudet, joissa viitehenkilö oli nuori, mies tai vähän koulutettu, kärsivät enemmän kuin muut. 
Pienituloisuusaste eli köyhyysriski kasvoi laskelmiemme mukaan 13,05 prosentista 13,75 prosenttiin (0,7 %-yksikköä) ja tuloeroja mittaava Gini-kerroin 0,277:stä 0,28:aan (0,002 yksikköä).  Ilman automaattisten vakauttajien pehmentävää vaikutusta köyhyyden kasvu olisi ollut kuitenkin 2,3 %-yksikköä ja Gini-kertoimen kasvu 0,015 yksikköä. Voidaan siten sanoa, että verotuksen ja tulonsiirtojen avulla poistettiin köyhyysriskin kasvusta 69 prosenttia (1 - 0,007/0,023) ja eriarvoisuuden kasvusta 84 prosenttia. Hyvinvointivaltion automaattiset vakauttajat siis näyttävät toimivan varsin hyvin!

Laskelmissamme on monia yksinkertaistuksia. Olemme tarkastelleet vain palkansaajakotitalouksien tilannetta, ja heidänkin osaltaan vain tilannetta, jossa henkilö joutuu kokonaan työttömäksi tai lomautetuksi koko vuoden ajaksi. Jatkossa tulisi ottaa huomioon myös yrittäjien tilanteen muutokset ja tulojen alentuminen vastentahtoisesti osa-aikaiseksi joutuneilla. Lisäksi mallinnusta pitää laajentaa ottamalla huomioon vuoden 2020 aikana tehtyjen lisätoimien (kuten yrittäjien helpompi pääsy työttömyysturvan piiriin) vaikutus. Näitä lisätarkasteluja on tarkoitus tehdä vuoden 2021 aikana. Raportoimme tuloksistamme myös kansainvälisessä eriarvoisuutta koskevassa tutkimusprojektissa The IFS Deaton Review: Inequalities in the 21st Century, jota johtaa taloustieteen nobelisti Angus Deaton Princetonin yliopistosta ja johon VATT tuottaa luvun Suomen eriarvoisuuden kehityksestä. 

Lisätietoja:
professori Jukka Pirttilä, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto, p. +358 295 519 426

Jukka Pirttilä Terhi Ravaska Tomi Kyyrä
Blogi Blogit Blogit Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tulonjako ja eriarvoisuus Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous eriarvoisuus koronavirus tuloerot tulonjako työttömyys
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla