Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Polttoainevero ei Suomessa kohdistu erityisesti pienituloisiin

20.5.2021 Blogi Anna Sahari (VATT) ja Kimmo Palanne (VATT)

Tieliikenteen päästövähennystavoitteita tuskin saavutetaan, ellei ajamisen hinta myös bensiini- ja dieselkäyttöisille henkilöautoille nouse. Polttoaineverotus on tehokas keino vähentää päästöjä eikä se kohdistu erityisesti pienempituloisiin. Verotulojen kierrättäminen takaisin kotitalouksille on yksi keino tasata verotaakan jakautumista kotitalouksen välillä ja edistää polttoaineverotuksen hyväksyttävyyttä.

Kuvituskuva: bensa-asema

Henkilöautot tuottavat noin puolet tieliikenteen päästöistä ja noin 10 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kun tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, on väistämätöntä, että päästövähennystoimet kohdistuvat myös henkilöautoilijoihin.

Henkilöautoilun päästöjä voidaan leikata vähentämällä ajamisen määrää tai pienentämällä kilometrikohtaisia päästöjä. Autoilijoiden tekemiin valintoihin voidaan tutkitusti vaikuttaa verotuksen avulla.1 Esimerkiksi jos auton hankintaa, omistamista ja käyttöä verotetaan päästöjen mukaan, ihmiset hankkivat vähemmän saastuttavia autoja ja myös ajavat niillä vähemmän. Polttoainevero on tutkitusti kustannustehokkain vero päästövähennysten saavuttamiseksi. Esimerkiksi vastaavan suuruisella korotuksella autoveroon saavutetaan pienemmät päästövähennykset kuin polttoaineveroa korottamalla.

Polttoaineveron korotuksiin liittyy kuitenkin huoli siitä, että korotukset kohdistuvat eniten pienituloisiin kotitalouksiin. Polttoaineveron korotus kohdistuisi eniten niihin kotitalouksiin, jotka käyttävät suurimman osuuden tuloistaan polttoaineisiin, jos kotitaloudet eivät vähennä polttoaineiden kulutusta voimakkaasti hintojen muuttuessa. Polttoaineverotus osuisi suhteellisesti enemmän alimpiin tuloluokkiin, jos polttoainemenojen ja sen sisältämän polttoaineveron osuus tuloista on suurempi matalatuloisilla kuin korkeampituloisilla.

Tilastojen perusteella ei voida sanoa, että polttoaineverotus Suomessa kohdistuisi erityisesti pienituloisiin. VATTin juuri julkaistuissa muistiossa on tarkasteltu kotitalouksien henkilöautoilun päästöjen jakautumista tulotason ja asuinpaikan mukaan. Muistiossa on tarkasteltu myös polttoainemenojen jakautumista tuloluokittain. Oheisesta taulukosta nähdään keskimääräisten bensiini- ja dieselkulujen osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista tuloluokittain vuonna 2016 (kuva 1).

Kuva 1. Keskimääräinen bensiini- ja dieselkulutuksen osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista tuloluokittain vuonna 2016.

Kuva 1. Keskimääräinen bensiini- ja dieselkulutuksen osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista tuloluokittain vuonna 2016. Tuloluokassa 1 ovat kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot kuuluvat alimpaan 10 prosenttiin koko väestön tuloista, ja tuloluokassa 10 kotitalouden tulot kuuluvat ylimpään 10 prosenttiin. Kotitalouskohtaiset polttoainemenot on laskettu käyttäen keskimääräisiä polttoainehintoja, katsastustietoihin perustuvia ajokilometrejä sekä ajoneuvokannassa ilmoitettuja autojen kulutuslukemia.2

Keskimäärin pienituloinen kotitalous ei maksa enempää polttoainekuluja suhteessa tuloihin kuin keskituloinen kotitalous. Suomessa polttoainemenojen osuus kasvaa tulojen mukana pienituloisen toisen ja korkeatuloisemman seitsemännen tuloluokan välillä. Korkeimmissa tuloluokissa osuus jälleen pienenee.

Keskiarvot tuloluokissa 1 ja 10 eivät kuvaa tyypillistä kotitaloutta kyseisissä luokissa. Esimerkiksi kotitalouksista 1. tuloluokassa yli puolella ei ole käytössään autoa. Kummassakin tuloluokassa on poikkeuksellisen suuret erot tuloluokan sisällä.

Verotuksen mahdollista epätasaista kohdentumista eri tuloluokkien välillä voidaan lieventää esimerkiksi palauttamalla verotuloja osittain tai kokonaan kotitalouksille. On tärkeää, että veronpalautus on riippumaton kotitalouden polttoainemenoista. Tällä tavoin verotus kannustaa vähentämään polttoaineen kulutusta. Muun muassa Kanadassa British Columbian osavaltiossa jokainen täysi-ikäinen osavaltion asukas saa valtiolta veronpalautuksen neljä kertaa vuodessa. Palautus maksetaan osavaltion asettaman hiilidioksidiveron kertymästä, ja palautuksen määrä on sitä korkeampi, mitä pienemmät tulot kotitaloudella on.

Viitteet:

1)Palanne, Sahari: Henkilöautokannan CO2-päästöt ja päästöjen vero-ohjaus, VATT Muistiot 63. Julkaisussa löytyy kirjallisuuskatsaus autoilun verotukseen liittyvistä empiirisistä tutkimuksista.

2)Palanne, Sahari: Henkilöautokannan CO2-päästöt ja päästöjen vero-ohjaus, VATT Muistiot 63. Julkaisussa on kuvattu tarkemmin aineisto ja laskelmat.

Anna Sahari Kimmo Palanne
Blogi Blogit Tulonjako ja eriarvoisuus Verotus Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka fossiiliset polttoaineet haittaverotus hiilidioksidin hinnoittelu hiilidioksidivero ilmasto ilmastonmuutos ilmastopolitiikka kasvihuonepäästöt kustannustehokkuus käyttäytymisvaikutukset liikenne politiikkatoimien vaikutusten arviointi polttoaineverot päästökauppa päästörajoitukset tulonjako veropolitiikka verotus verouudistukset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot