Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Mikä toimii? Aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta tehdyistä arvioinneista opittua

17.11.2021 Blogi Professori Andrea Weber

Talouden nopea elpyminen covid-19-sulkutoimien jälkeen aiheuttaa haasteita työmarkkinoille. Päätöksentekijät etsivät näihin haasteisiin vastauksia aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta aiemmin saaduista kokemuksista. Vaikuttaa siltä, että aiemmilla tutkimustuloksilla on ollut vaikutusta poliittisiin päätöksiin. Nykyaikainen aktiivinen työmarkkinapolitiikka on erikoistuneempaa ja se kohdistuu paremmin tietyille osallistujaryhmiin.

Andrea Weber. Central European University. Mikä toimii? Aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta tehdyistä arvioinneista opittua. VATT-päivä 2021.

Talouden nopea elpyminen covid-19-sulkutoimien jälkeen aiheuttaa haasteita työmarkkinoille. Monissa maissa yritykset tarvitsevat yhtäkkiä työntekijöitä ja ilmoittavat monista avoimista työpaikoista. Näihin työpaikkoihin on kuitenkin vaikea löytää työntekijöitä, vaikka suuri joukko ihmisiä menetti työnsä pandemian aikana. Päätöksentekijät etsivät näihin haasteisiin vastauksia aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta (englanniksi Active Labor Market Policies, ALMPs) aiemmin saaduista kokemuksista. Näiden politiikkatoimien avulla on pyritty torjumaan korkeaa työttömyyttä ja ratkaisemaan työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamattomuuteen liittyviä ongelmia jo yli 50 vuoden ajan.

David Cardin ja Jochen Kluven kanssa tekemissäni viimeaikaisissa tutkimuksissa olemme koonneet yhteen havaintoja suuresta määrästä tutkimuksia. Näissä tutkimuksissa on arvioitu yksittäisten työllisyysohjelmien tehokkuutta vertaamalla tuloksia näihin ohjelmiin osallistuneiden henkilöiden ja niihin osallistumattomien henkilöiden muodostaman kontrolliryhmän välillä. Keräsimme yhteensä 207 tutkimusta, joissa käsitellään 1980-luvun alun jälkeen toteutettua aktiivista työmarkkinapolitiikkaa lähes 50 maassa. Näissä tutkimuksissa esitetään 857 erillistä ohjelmien vaikutuksia koskevaa arviota.

Suurimmassa osassa ohjelmia mitataan ohjelmaan osallistumisen vaikutusta työllistymisen todennäköisyyteen. Ensimmäisenä ohjelman päättymisen jälkeisenä vuonna arvioitujen lyhyen aikavälin vaikutusten lisäksi monissa tutkimuksissa esitetään myös arvioita keskipitkän aikavälin (1–2 vuotta) ja pidemmän aikavälin (yli 2 vuotta ohjelman päättymisen jälkeen) vaikutuksista. Kaaviossa 1 esitetään ohjelmien vaikutusarvioiden ajallinen jakauma. Kokeelliset ja ei-kokeelliset arviot on laskettu erikseen. Tulokset osoittavat selvän suuntauksen kohti kokeellisten tutkimusasetelmien käytön lisääntymistä.

Teimme meta-analyysimme perusteella viisi keskeistä johtopäätöstä:

1) On olemassa selvää näyttöä siitä, että aktiivisella työmarkkinapolitiikalla on suhteellisen pieniä vaikutuksia lyhyellä aikavälillä, kun taas keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä vaikutukset ovat suurempia.

2) Keskimääräisten vaikutusten aikajänne vaihtelee ohjelman tyypin mukaan. Kuten kaaviossa 2 havainnollistetaan, työn ensisijaisuutta korostavilla työnhakuneuvonnan ohjelmilla on yleensä lyhyellä aikavälillä suurempia vaikutuksia, jotka pienenevät pidemmällä aikavälillä. Koulutus- ja yksityisen sektorin työllistämistukiohjelmilla on suurempia vaikutuksia keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä. Julkisen sektorin työllistämistukiohjelmilla on yleensä pieniä tai jopa kielteisiä vaikutuksia kaikilla aikaväleillä.

3) Ohjelmien keskimääräiset vaikutukset vaihtelevat eri ryhmien välillä. Vaikutukset ovat suurempia naisten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla ja pienempiä vanhempien työntekijöiden ja nuorten kohdalla.

4) Kun verrataan liiketoimintasyklin eri vaiheissa tarjottujen aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen suhteellista tehokkuutta, meta-analyysi vahvistaa, että ohjelmilla on yleensä suurempia vaikutuksia taantumavaiheessa kuin talouden kasvun vaiheessa.

5) Ohjelmien keskimääräisillä vaikutuksilla ei ole systemaattista eroa, kun tarkastellaan tutkimuksia, joissa käytetään kokeellisia tai ei-kokeellisia tutkimusasetelmia.

Kun tarkastellaan tuoreempia arviointitutkimuksia, joiden tuloksia ei ole vielä sisällytetty meta-analyysiin, vaikuttaa siltä, että aiemmilla tutkimustuloksilla on ollut vaikutusta poliittisiin päätöksiin:

Nykyaikainen aktiivinen työmarkkinapolitiikka on erikoistuneempaa ja se kohdistuu paremmin tietyille osallistujaryhmiin, kuten työmarkkinoille tuleviin nuoriin työntekijöihin tai pakolaisina maahan muuttaneisiin, jotka ovat erityisen heikossa asemassa työmarkkinoilla. Lisäksi kysyntäpuoli on otettu usein huomioon ohjelmien suunnittelussa joko olemalla suoraan vuorovaikutuksessa mahdollisten työnantajien kanssa tai tarjoamalla koulutusta ammateissa, joissa on pulaa työntekijöistä. Taitojen koulutuksen osalta joissakin viimeaikaisissa ohjelmissa korostetaan pehmeitä taitoja ja työntekijöiden motivaatiota yleisten työtaitojen sijaan.

Kirjoittaja:
Professori Andrea Weber, Keski-Euroopan yliopisto

Professori Andrea Weber

Andrea Weber on taloustieteen professori Keski-Euroopan yliopistosta (CEU) ja työskentelee työllisyyden ja julkisen talouden parissa. Hänen tutkimuksensa ja opetuksensa keskittyy työmarkkinoiden ja instituutioiden vuorovaikutukseen. Häntä kiinnostaa erityisesti sukupuolten väriset erot, yritysten rooli työmarkkinoilla, sosiaaliturvajärjestelmät ja ohjelmien arviointi. Ennen liittymistä CEU:hun hän opetti UC Berkeleyssä, Mannheimin yliopistossa ja Wienin kauppakorkeakoulussa. Professori Andrea Weberin sivut.

Professori Andrea Weberin samaa aihetta käsittelevä puhe VATT-päivän 2021 Työmarkkinat ja työllisyys -seminaarissa 1.10.2021 on saatavilla VATT-päivän 2021 verkkosivustolta.

Lähteet:

David Card, Jochen Kluve, Andrea Weber (2018). “What Works? A Meta Analysis of Recent Active Labor Market Program Evaluations. ”, Journal of the European Economic Association, 16(3), sivut 894–931

Card David, Kluve Jochen, Weber Andrea (2010). “Active Labour Market Policy Evaluations: A Meta-analysis.” Economic Journal, 120, sivut F452–F477

Kaaviot:

Kaavio 1: Ohjelmien arvioiden määrä ohjelmien aloitusvuoden mukaan

Kaavio 1: Ohjelmien arvioiden määrä ohjelmien aloitusvuoden mukaan 

Kaavio 2: Ohjelmien keskimääräiset vaikutukset ohjelmien tyypin ja aikavälin mukaan

Kaavio 2: Ohjelmien keskimääräiset vaikutukset ohjelmien tyypin ja aikavälin mukaan

 

Blogi Blogit Työmarkkinat Työmarkkinat ja koulutus työllisyys työmarkkinaohjelmien arviointi työmarkkinat
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla