Maaseudulla tarvitaan eri keinoja kuin kaupungissa liikenteen päästöjen vähentämiseen
Ilmastotavoitteiden näkökulmasta liikenteen päästövähennyskeino on periaatteessa yksinkertainen: polttomoottoriautoilla tulee ajaa huomattavasti nykyistä vähemmän. Maaseudulla kotitalouskohtaisten päästöjen määrä on edelleen suuri, mutta kokonaisuudessa suurin osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Päästöjä kannattaa vähentää kummassakin eri keinoin päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
.png/6b5619ba-d871-0ef2-c8dc-caff5939d5e8?t=1632831592573&imagePreview=1)
Kuva: Chuttersnap / Unsplash
Maaseudulla ajetaan enemmän ja kotitalouskohtaiset autoilun päästöt ovat suuremmat kuin kaupunkialueilla. Harvemmin asutulla maaseudulla oman auton käyttö voi olla kotitalouksille arjessa välttämätöntä, sillä tiheää julkisen liikenteen verkostoa ei ole eivätkä reitit välttämättä sovellu esimerkiksi pyörällä kuljettaviksi. Suomen pinta-alasta suurin osa on harvaan asuttua maaseutua.
Maaseutu ja kaupungin kehysalueet muodostavat suurimpien kotitalouskohtaisten päästöjen alueet, kun verrataan autollisten kotitalouksien päästöjä. Näillä alueilla autollisten kotitalouksien määrä on suuri ja on myös yleisintä omistaa useampi auto. Kotitalouskohtaiset päästöt ovatkin suurimpien päästöjen alueilla noin 2,5-kertaiset sisempiin kaupunkialueisiin verrattuna, kun mukaan otetaan myös autottomat kotitaloudet. 1)
Koska maaseudulla kuitenkin kotitalouksia on vähemmän kuin kaupungeissa, kokonaisuudessaan henkilöautoliikenteen päästöistä alle puolet syntyy maaseudulla. Päästövähennysten näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä syntyy tällä hetkellä eniten juuri kaupunkialueilla, missä autoilun korvaaminen on helpointa.
Tiheämmin asutuissa kaupungeissa kannattaa korvata yksityisautoilua joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Ajokilometrien vähentäminen tuottaisi nopeammin päästövähennyksiä kuin liikenteen käynnissä oleva sähköistyminen yksinään. Lisäksi kaupunkialueilla henkilöauton vaihtaminen etenkin kävelyyn ja pyöräilyyn toisi muita hyötyjä vähentyneiden ruuhkien, onnettomuuksien ja ilmansaasteiden kautta.
Autoilun vähentäminen on haastavaa alueilla, joilla vaihtoehtoisia kulkumuotoja ei ole. Harvaan asutuilla seuduilla päästövähennyksiä voidaan pyrkiä toteuttamaan ensisijaisesti korvaamalla polttomoottoriautot muilla käyttövoimilla. Suomessa autokanta uudistuu kuitenkin hitaasti. Jotta hallituksen asettama ilmastotavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä halutaan saavuttaa, tarvitaan todennäköisesti myös ajokilometrien vähentämistä.
Viitteet:
1) Alueluokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutuluokitukseen. Tarkemmat luvut ja taustalaskelmat löytyvät julkaisusta Palanne, Sahari: Henkilöautokannan CO2-päästöt ja päästöjen vero-ohjaus, VATT Muistiot 63.
Lue myös: Polttoainevero ei Suomessa kohdistu erityisesti pienituloisiin
Anna Sahari
Kimmo Palanne
Blogi
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
fossiiliset polttoaineet
haittaverotus
ilmastonmuutos
ilmastopolitiikka
kasvihuonepäästöt
kustannustehokkuus
käyttäytymisvaikutukset
liikenne
liikenteen verotus
polttoaineverot
veropolitiikka
verotus
verouudistukset
ympäristövaikutukset
