Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

ETK: Eläkeläisten toimeentulo kehittynyt myönteisesti

16.1.2017 Uutinen

Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella 20 vuodessa. Työeläkkeet selittävät suuren osan tästä kasvusta.

Kuvio: eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva vuositulo 1995-2014.Lähde: ETK

Työeläkkeet selittävät suuren osan eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen kasvusta, todetaan Marja Riihelän (VATT) ja Juha Rantalan (ETK) tuoreessa artikkelissa. Riihelän ja Rantalan artikkeli on osa Eläketurvakeskuksen (ETK) 16.1.2017 julkaisemaa laajaa tutkimusta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015. Riihelä ja Rantala ovat kirjoittaneet tutkimuksen luvun 4 eläkeläisten käytettävissä olevista tuloista.

ETK: Eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 vuoden aikana

ETK:n tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksella. Valtaosa noususta selittyy eläkeläisten joukossa tapahtuneilla muutoksilla.

"Eläkkeelle jääneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä, ja ne ovat alkaneet työeläkejärjestelmän perustamisen jälkeen. Samaan aikaan joukosta on poistunut pientä kansaneläkettä saavia eläkeläisiä", kertoo ETK:n tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Eläkkeiden kehitykseen vaikuttavat myös muutokset eläkkeellä olon aikana. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2015 eläkkeellä olleiden keskieläke nousi eläkeaikana reaalisesti 21 prosenttia. Indeksikorotusten lisäksi eläke on voinut nousta esimerkiksi lesken- tai takuueläkkeen saamisen seurauksena.

Eläkeläisten toimeentulon positiivinen kehitys ilmeni myös tutkimuksen muilla mittareilla. Esimerkiksi eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella 20 vuodessa. Kansainvälisessä vertailussa eläkeikäisten asema on hieman eurooppalaista keskitasoa parempi ja toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaisista eläkeikäisistä.

Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin pysynyt ennallaan

Keskieläkkeen taso suhteessa keskiansioihin on ollut koko tarkastelujakson noin 50 prosenttia. Kun otetaan huomioon kotitalouksien jäsenten käytettävissä olevat tulot, eläkeläisten tulot suhteessa työssä oleviin ovat vaihdelleet 70–80 prosentin välillä. Vuonna 2014 eläkeläistalouksissa asuvien tulot olivat 78 prosenttia palkansaajien tuloista.

Eläkeläistalouksien kulutus oli tarkastelujaksolla noin kaksi kolmasosaa työssä olevien kulutuksesta. Eläkeläiset kuluttavat tuloistaan vähän vähemmän kuin työssäkäyvät. Eläkeläistalouksien nettovarallisuus on sen sijaan kasvanut palkansaajia enemmän, se oli vuonna 2013 noin puolet suurempi kuin palkansaajilla.

Toimeentulo heikointa alle 55-vuotiailla ja yksinasuvilla

Eläkeläisten pienituloisuus on yhtä yleistä kuin väestössä keskimäärin. Pienituloisuus on kuitenkin selvästi keskimääräistä yleisempää alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten keskuudessa. Myös yksin asuvilla eläkeläisillä on keskimääräistä korkeampi pienituloisuusriski.

"Alle 55-vuotiaista yksin asuvista jopa kolme viidestä oli pienituloisia, mutta määrällisesti eniten pienituloisia on yli 75-vuotiaiden yksinasuvien naisten joukossa", kertoo Kuivalainen.

Teksti: ETK:n tiedote, lisäykset VATT:n
Lue lisää: Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 (Eläketurvakeskuksen Slideshare)

Marja Riihelän ja Juha Rantalan artikkeli "Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo" on osa Strategisen neuvoston Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -tutkimushanketta.

Marja Riihelä
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Uutinen eläkkeet kotitaloudet sosiaalietuudet takuueläke tulonjako väestön ikääntyminen
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla