Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

ALV-alennus ei paranna kuluttajien ostovoimaa

2.9.2020 Tiedote

VATT:n ja PT:n tutkijat osoittavat, että arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin ALV-nostot. Taloustieteen huippulehdessä julkaistusta tutkimuksesta selviää, että väliaikainen ALV-ale johtaa jopa alkuperäistä tasoa korkeampiin hintoihin.

Kuluttajahintaindeksi ja ALV-muutokset.
Kuva 1. Kampaamo- ja parturialan palveluiden arvolisäveroa laskettiin 14 prosenttiyksikköä 1/2007. 1/2012 palveluiden ALV nostettiin takaisin ALV:n pääkantaan. Kuvassa kampaamo- ja parturialan hintoja verrataan kauneusalan hintoihin, joita veronalennus ei koskenut.

Väliaikaista ALV-alennusta on ehdotettu keinona tukea koronakriisin kurittamia aloja. Veronalennuksen toivotaan laskevan hintoja ja parantavan kuluttajien ostovoimaa. Tutkimuksen mukaan ALV-ale johtaa kuitenkin usein yritysten parempiin katteisiin alhaisempien hintojen sijaan. 

PT:n ja VATT:n tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa 2007 ja 2012 toteutettuja ja eri suuntaan vaikuttaneita muutoksia kampaamo- ja parturialan palveluiden arvonlisäverotukseen. Ensin alan palvelut siirrettiin 14 prosenttiyksikköä matalammalle arvonlisäverokannalle. Viiden vuoden päästä palvelut palautettiin takaisin pääkannalle, nostaen arvonlisäveroa samat 14 prosenttiyksikköä.

Tutkimuksen mukaan 60 % hinnoista ei muuttunut lainkaan ALV-alennuksen myötä. Sen sijaan palautuminen pääkannalle näkyy hinnoissa; melkein kaikki yritykset korottivat hintojaan 80-120 % ALV-nostosta.  

- ALV-ale laski hintoja hieman, mutta ALV:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. ALV-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PT:stä. 

ALV-ale korotti yritysten voittoja ja katteita kaksi kertaa niin paljon kuin ALV-nosto niitä supisti.

- Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat ALV-muutoksiin epäsymmetrisesti. He eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.

Tulokset yleistyvät parturi- ja kampaamoalan ulkopuolelle ja muihin EU-maihin. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki EU-maissa vuosina 1996-2015 tapahtuneet arvonlisäverotuksen muutokset, jotka koskivat yhteensä yli 2800 hyödykettä. Hinnat nousevat keskimäärin 3-4 kertaa enemmän ALV-nostojen seurauksena kuin ne laskevat veronalennuksen seurauksena.

Tutkimus on julkaistu yhdessä maailman arvostetuimmasta taloustieteen tiedejulkaisuista

Jarkko Harjun, Tuomas Kososen, Youssef Benzartin ja Dorian Carlonin tutkimus on juuri julkaistu The Journal of Political Economy -tiedelehdessä. Se on yksi taloustieteen arvostetuimmista julkaisuista. Alle kymmenen Suomessa työskentelevää tutkijaa on aikaisemmin julkaissut näin korkeatasoisessa taloustieteen tiedelehdessä.

Julkaiseminen taloustieteen alalla on erittäin kilpailtua. Pohjoismaissa, verotutkimus ja -tutkijat hyötyvät laadukkaasta verodatasta. Kattavat tilastolliset aineistot mahdollistavat osaltaan maailmanluokan tutkimuksen verotuksen käyttäytymisvaikutuksista.

Arvonlisäveron taloudellisen rasituksen kohdentuminen on verotuksen käyttäytymisvaikutuksista havainnollistava esimerkki. 

- Arvonlisäveron kysyntävaikutuksia arvioitaessa oletetaan yleensä, että veronalennuksen ja -korotuksen hintavaikutukset ovat yhtä suuret ja että ne menevät täysimääräisinä kuluttajahintoihin. Empiirinen tutkimuksemme osoittaa selvästi, että tällaiset arviot johtavat veronalennuksen vaikutusten yliarviointiin, Jarkko Harju sanoo. 

- The Journal of Political Economy -lehdessä julkaistut tutkimukset vaikuttavat pitkään ja laajasti taloustieteelliseen tutkimukseen. Myös aikaisemmat tutkimuksemme osoittavat kulutusverojen vaatimattoman vaikutuksen kulutukseen. Toivottavasti tämän julkaisun myötä tulos huomioidaan myös laajemmin päätöksenteossa, Tuomas Kosonen lisää.

Tutkimus:
Youssef Benzarti, Dorian Carloni, Jarkko Harju ja Tuomas Kosonen (2020) What Goes Up May Not Come Down: Asymmetric Incidence of Value-Added Taxes. Journal of Political Economy (Preprint)

Lisätietoja: 
tutkimusprofessori Jarkko Harju, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. 0295 519 410
tutkimusjohtaja, akatemiatutkija Tuomas Kosonen, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 040 940 2336

Jarkko Harju
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus arvonlisävero pienet yritykset veropolitiikka verotus verouudistukset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla