Alueellistaminen tasaa alueiden välisiä kasvueroja, mutta ei ilman kokonaistaloudellisia kustannuksia

10.4.2013 Tiedote

Alueellistaminen eli valtion toimintojen siirtäminen pääkaupunkiseudulta maakuntiin näyttää tasaavan alueiden välisiä kasvueroja. Koko kansantalouden tasolla vaikutukset ovat kuitenkin negatiiviset, sillä kansantuote ja työllisyys laskevat alueellistamisen seurauksena. Myös julkiselle sektorille koituvat vaikutukset ovat lähinnä negatiivisia – julkisen sektorin alijäämä ja kuntien riippuvuus valtion rahoituksesta kasvavat. Näin arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuksen tutkija Antti Simola ja yksikönjohtaja Juha Honkatukia.

Virallisena tavoitteena on ollut alueellistaa 4000–8000 valtion työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Nykyiset vuonna 2008 alkaneet alueellistamistoimet koskevat 5200 työpaikkaa, joista tutkimukseen kuului kaksi kolmasosaa. Muuttamaan joutuneiden työntekijöiden keskuudessa alueellistamistoimet ovat olleet epäsuosittuja – ainoastaan viidennes työntekijöistä on todellisuudessa muuttanut alueellistetun työpaikan mukana. Niinpä suurin osa alueellistetuista työpaikoista on jouduttu rekrytoimaan uudestaan, mikä on omiaan vähentämään toimenpiteen aluepoliittisia hyötyjä.

Alueellistamistoimet aiheuttavat BKT:n 0,05 %:n kumulatiivisen laskun vuoteen 2018 mennessä. Työllisyys laskee hieman vähemmän. Julkinen kulutus kasvaa alueellistamisen seurauksena ja syrjäyttää yksityistä kulutusta, mikä lisää julkisen sektorin alijäämää, vaikka alueellistamistoimet ovatkin periaatteessa kustannusneutraaleja. Maksut valtiolta kunnille kasvavat kokonaisuudessaan, vaikka valtionosuusjärjestelmän mukaiset maksut vähenevätkin. Alueellistaminen näyttäisi siis lisäävän kuntien riippuvuutta valtion rahoituksesta.

Alueellistaminen tasaa kuitenkin alueiden välisiä kasvueroja. Eniten hyötyvät Kanta-Häme ja Etelä-Savo, jotka ovat alueellistamisen seurauksena saaneet eniten uusia työpaikkoja suhteessa väkilukuunsa. Työpaikkoja puolestaan menettää suhteellisesti eniten Uusimaa. Toisaalta hyödyt eivät jakaannu maakunnittain tasaisesti, sillä osa maakunnista ei ole saavuttanut juurikaan mainittavia hyötyjä alueellistamisesta.

VATT:n tutkimus perustuu laajaan aineistoon alueellistetuista työpaikoista ja alueellistamisen seurauksena muuttamaan päätyneistä työntekijöistä. Tutkimus toteutettiin alueellisella yleisen tasapainon mallilla, jonka avulla voitiin selvittää alueellistamisen taloudelliset vaikutukset niin alueiden kuin koko kansantaloudenkin tasolla. Alueellistamista tarkasteltiin maakunnittain, mikä oli riittävän tarkka taso kokonaiskuvan muodostamiseksi. Malli huomioi keskeisten toimialojen väliset panos-tuotosvirrat sekä julkisten sektoreiden väliset rahavirrat, jonka vuoksi mallilla pystytään arvioimaan sekä yksityisen ja julkisen kulutuksen että julkisten sektoreiden rahoitusaseman muuttumista.

Lisätietoja:

Tutkija Antti Simola, puh. 0295 519 448, antti.simola (at) vatt.fi

Julkaisu:

Regionalization and its effects in Finland – a regional AGE modelling analysis
VATT Working Papers 45

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote Tiedote aluepolitiikka kansantalous yleisen tasapainon malli