ARA-asukkaiden tuet jakaantuvat epätasaisesti
VATT:n tutkimuksen mukaan Helsingin kaupungin omistamat ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. Sen sijaan yleishyödyllisten yhteisöjen omistamissa ARA-asunnoissa tämä vuokraero vapaarahoitteisiin verrattuna on selvästi pienempi. Lisäksi vuokraero vaihtelee merkittävästi erilaisten asuntojen välillä ja on suurimmillaan pienissä sekä lähellä keskustaa tai muuten kalliilla asuinalueilla sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaiden ARA-asunnosta saama rahallinen hyöty jakautuu siis hyvin epätasaisesti.
ARA-asuntotuotannon keskeinen tavoite on pienituloisten kotitalouksien tukeminen tarjoamalla niille markkinavuokraa edullisempi vuokra-asuntovaihtoehto. Lisäksi erityisesti Helsingissä ARA-asuntoja pidetään tärkeänä keinona asuinalueiden eriytymisen ehkäisyssä. Tämänkin tavoitteen kannalta ARA-asuntojen vuokrataso verrattuna vapaarahoitteisiin asuntoihin on avainasemassa, koska ARA-asunnot voivat vaikuttaa alueelliseen asukasrakenteeseen vain, jos ne ovat halvempia kuin vapaarahoitteiset asunnot.
VATT:n tutkijoiden Essi Eerolan ja Tuukka Saarimaan tutkimuksessa selvitetään, kuinka suuren tuen ARA-asunnoissa asuvat helsinkiläiset kotitaloudet saavat. Tutkimuksessa tuki määritellään ARA-asunnon ja sitä sijainniltaan sekä ominaisuuksiltaan vastaavan vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokraerona. Tutkimuksessa käytetään yksityiskohtaista aineistoa asuntojen vuokrista, sijainnista ja ominaisuuksista, mikä mahdollistaa samanlaisten vapaarahoitteisten ja ARA-asuntojen vertailun.
Tulosten mukaan asukkaan saaman tuen suuruus riippuu asunnon omistajasta sekä asunnon sijainnista ja ominaisuuksista. Helsingin kaupungin omistamissa ARA-asunnoissa tuki on keskimäärin kuusi euroa neliömetriä kohden kuukaudessa, kun taas yleishyödyllisten yhteisöjen omistamissa asunnoissa tuki on vain noin euron suuruinen. Tämä tarkoittaa sitä, että tuki alentaa asukkaan asumiskustannuksia kaupungin asunnoissa keskimäärin 35 prosenttia ja yleishyödyllisten yhteisöjen asunnoissa 7 prosenttia.
Tuki jakautuu kuitenkin hyvin epätasaisesti. Kaupungin omistamissa asunnoissa tuki on suurin pienissä ja lähellä keskustaa tai muuten kalliilla asuinalueilla sijaitsevissa asunnoissa. Sen sijaan yleishyödyllisten yhteisöjen asunnoissa asunnon ominaisuuksien ja tuen välillä ei ole yhtä selvää yhteyttä. Tulosten mukaan kotitalouden saama hyöty ARA asunnosta riippuu siis siitä, millaisen asunnon kotitalous sattuu saamaan.
Tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoja ARA-asunnoissa asuvista kotitalouksista, joten kysymys siitä, hyötyvätkö ARA-järjestelmästä eniten juuri pienituloiset, jää jatkotutkimuksen aiheeksi. Tutkimuksessa ei pystytty selvittämään myöskään sitä, mistä kaupungin ja yleishyödyllisten yhteisöjen asuntojen merkittävä tukiero johtuu.
Lisätietoja:
Johtava ekonomisti Essi Eerola, puh. 0295 519 407, essi.eerola (at) vatt.fi
Erikoistutkija Tuukka Saarimaa, puh. 0295 519 444, tuukka.saarimaa (at) vatt.fi
Julkaisu:
Vuokrataso Helsingin ARA-asuntokannassa
VATT Tutkimukset 175
ARA-asuntotuki
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
asuminen
asumistuki
asuntomarkkinat
kaupunkitaloustiede
