Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATT:n tutkimus: Asumistuen korotukset eivät nosta tuensaajien maksamia vuokria

13.10.2022 Tiedote

Asumistukea uudistettiin Suomessa vuonna 2015 siten, että tuen määrä ei enää riippunut asunnon pinta-alasta. Uudistus nosti merkittävästi pienten asuntojen asumistukea. Pienten asuntojen kasvaneen tuen pelättiin nostavan vuokria ja valuvan siten vuokranantajille. Asumistuen muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaneet vuokriin merkittävästi, osoittaa VATT:n tuore tutkimus.

taloja Tampereella

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) uuden tutkimuksen mukaan asumistuen korotukset kohdistuivat pienituloisille asumistuen saajille, eikä siirtynyt merkittävässä määrin heidän vuokranantajilleen. Tutkimuksen ovat tehneet VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen, VATT:sta vastikään Suomen Pankkiin siirtynyt Essi Eerola, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tuukka Saarimaa ja Tuuli Vanhapelto Toulousen yliopistosta.

Vuoden 2015 uudistuksessa asumistukijärjestelmää yksinkertaistettiin. Aiemmin yleisen asumistuen suuruutta rajoitti neliövuokraleikkuri, joka korvattiin uudistuksessa kokonaisvuokraa koskevalla ylärajalla, joka riippui vain kotitalouskoosta ja asuinkunnasta. Esimerkiksi 25 neliöisen asunnon neliövuokraleikkuri oli Helsingissä noin 15 euroa. Asumistukea maksettiin 25 neliöiseen asuntoon siis enintään 375 euron vuokran perusteella. Uudistuksen jälkeen yksinasuva sai Helsingissä tukea enintään 508 euron vuokraan riippumatta asunnon ominaisuuksista. Asumistuki korvaa 80% omavastuun ylittävistä asumismenoista ylärajaan asti. Tukimuutos nosti merkittävästi pienten asuntojen asumistukea.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten uudistuksesta aiheutuneet asumistuen muutokset vaikuttivat tuensaajien vuokriin. Pinta-alan lisäksi tukimuutokset riippuivat asunnon sijaintikunnasta ja rakentamisvuodesta. Vuokravaikutuksesta ei löytynyt näyttöä. Suuren tutkimusaineiston ansiosta tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on pieni. Siitä huolimatta pientä vaikutusta vuokriin ei voida täysin sulkea pois. Siksi myös vuokranantajat saattoivat hyötyä uudistuksesta, etenkin jos mahdollinen pieni vuokravaikutus ulottui myös muihin vuokralaisiin kuin asumistuen saajiin.

”Esimerkiksi 15-25 neliöisten asuntojen kuukausittainen asumistuki nousi lähes 70 eurolla verrattuna 35-45 neliöisiin asuntoihin. Erikokoisten asuntojen vuokrakehitys jatkui kuitenkin uudistusta edeltävällä uralla uudistuksen jälkeen. Pienituloiset asumistuen saajat saivat tuen korotuksista suuren hyödyn.”, tiivistävät tutkijat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tuensaajien vuokria ja keskityttiin uusiin vuokrasuhteisiin, joissa nopeat vuokrankorotukset uudistuksen jälkeen olisivat olleet mahdollisia. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusaineistoa kaikista yleisen asumistuen saajista usealta vuodelta.

Vaikka asumistuen nousu osui erityisesti pieniin asuntoihin, tuen saajat eivät kuitenkaan hakeutuneet aiempaa useammin pieniin asuntoihin. Tämä saattaa selittää sitä, mikseivät pienten asuntojen vuokrat nousseet uudistuksen jälkeen.

Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 2021 yhteensä noin 1,6 miljardia euroa noin 400 000:lle kotitaloudelle. Neliövuokraleikkurin korvaaminen kokonaisvuokraa koskevalla ylärajalla vuonna 2015 kasvatti osaltaan asumistukimenoja. 

”Tulosten mukaan neliövuokraleikkurin poistaminen paransi erityisesti pienissä vuokra-asunnoissa asuneiden tuensaajien asemaa ja sen palauttaminen heikentäisi näiden tuensaajien toimeentuloa.”, tiivistävät tutkijat.

Linkki tutkimukseen.

VATT-päivä 2022 – aiheena asuminen

Tämä asumistukeen liittyvä tutkimus on osa vuoden 2022 VATT-päivää (to 13.10.2022, Botta, klo 13-16), jonka kattoteemana on asuminen. VATT-päivässä alan kansainvälinen kärkitutkija, professori Christian Hilber esittelee asuntorakentamisen rajoitusten vaikutuksia asuntomarkkinoilla, VATT:n tutkijat Sander Ramboer ja Cristina Bratu käsittelevät asumisen sääntelyn vaikutuksia, Teemu Lyytikäinen esittelee kiinteistöverouudistusta ja Essi Eerola käsittelee asumistuen vaikutuksia vuokriin.

Lisätietoja:
Teemu Lyytikäinen (puh. +358 295 519 431 ja sähköposti [email protected])

 

 

Essi Eerola Teemu Lyytikäinen
Asuntopolitiikka Sosiaaliturva Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Uutiset ja tiedotteet asuminen asumistuki asuntopolitiikka
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla