VATT:n alkuvuodet: Hyvinvointivaltion arviointia lama-aikana ja Nokia-Suomessa
Reino Hjerppe luotsasi Valtion taloudellista tutkimuskeskusta sen kuusitoista ensimmäistä vuotta läpi rajun laman, EU-jäsenyysneuvotteluiden ja Nokian kasvuvuosien. Näinä vuosina myös suomalainen soveltava empiirinen taloustiede kehittyi suurin harppauksin. "Koulutus ja osaaminen on yhtä kuin kansantalouden menestyminen", sanoo ensimmäinen ylijohtajamme nyt.
VATT perustettiin lokakuussa 1990 yhdistämällä valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön (SUSI) ja Taloudellisen suunnittelukeskuksen (TASKU). Valtiovarainministeriö halusi keskittää tutkimustoiminnan ministeriön ulkopuoliseen keskusvirastoon.
– VATT:n alkuvaiheessa työmarkkinoiden ja työttömyyden tutkimus korostui, kun työttömyys nousi niin suureksi. Työmarkkinatutkimus sai siitä aika paljon boostia. Toinen puoli oli tietysti se, ettei mitään resursseja saatu lisää. Melko niukkuuden vallitessa elettiin, Hjerppe muistelee.
Alusta alkaen hyvinvointivaltion arviointi oli tärkeä osa VATT:n tutkimusta.
– Julkinen palvelutuotanto, verot ja tulonsiirrot muodostavat hyvinvointivaltion. Taloustieteilijöinä meitä kiinnostaa palveltuotannon tehokkuus ja tuottavuus sekä verotuksen ja sosiaaliturvan yhteisvaikutukset eli miten nämä mekanismit kannustavat ihmisiä tekemään töitä ja yrittämään, Hjerppe summaa.
Taloudellisesti niukkana aikana päätöksentekijöitä kiinnostivat tehokkuus- ja tuottavuuskysymykset.
– Lama-aikana tutkittiin, miten julkisia varoja voidaan allokoida tehokkaasti, kun rahaa ei ole. Toisaalta semmoista päivää ei varmaan tule, että rahaa on riittävästi. Aina on niukkaa ja joudutaan tekemään valintoja, Hjerppe toteaa.
Lama-vuosia seurasi EU-jäsenyys ja Nokian huimat menestysvuodet. Suomella meni 10 vuotta valtavan hyvin. Hjerppe ei silti haikaile Nokian perään.
– Nokian vaikutus ei ole hävinnyt mihinkään. Siinä opittiin valtavasti uutta ja tietotaitoa tuli maahan ennennäkemättömän runsaasti. Nyt tätä tietotaitoa hyödynnetään uusissa hankkeissa ja projekteissa, hän toteaa.
Nokian menestystarina ei Hjerppen mielestä ole vain onnellinen sattuma vaan pitkän tähtäimen innovaatiopolitiikan tulos.
– Koulutus ja osaaminen ovat yhtä kuin kansantalouden menestyminen. Se helposti unohtuu päivänpolitiikassa, kun säästetään ja säästetään. Ei tajuta sitä, että osaamisen kehittäminen on kansantalouden ydin, varoittaa Hjerppe.
Soveltavan taloustieteen nousu Suomessa
Kun VATT aloitti toimintansa, tohtorintutkinnon suorittaneita tutkijoita oli vain kaksi, Reino Hjerppe ja suomalaisen kaupunkitaloustieteen uranuurtaja Heikki Loikkanen. Tavoitteeksi otettiin henkilöstön koulutustason ja osaamisen nostaminen.
Vielä 1980-luvulla ekonometrian opetus Helsingin yliopistossa oli Hjerppen mukaan vaatimatonta, ja menetelmät hallitsevien tutkijoiden löytäminen oli haastavaa. VATT alkoikin yhdessä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa kouluttaa osaajia. Uudenlaista empiiristä tutkimusta kehitettiin etenkin työmarkkinatutkimuksen saralla.
Omaa osaamistaan Hjerppe kartutti tutkijavierailuilla ulkomailla sekä kansainvälisissä tehtävissä. Maisteriopiskelijana vietetty vuosi Rochesterin yliopistossa ja tutkijanvierailu Stanfordin yliopistoissa Yhdysvalloissa antoivat näkökulmaa siihen, millaista taloustieteen opetus ja tutkimus on parhaimmillaan.
– Tutkimustyö on hirveän vaativaa. Mikään ei tule ilmaiseksi vaan tutkimustyö vaatii ankaraa työntekoa ja ponnistelua. Pitää olla innostunut, että jaksaa pysyä muutoksessa mukana. Muuten se alkaa tuntua vaikealta. Innostunut ja yhteistyökykyinen henkilöstö on tutkimusta käynnissä pitävä voima, Hjerppe pohtii.
Haastavaa työtä jaksaa tehdä, kun tuntee, että ahkeruus palkitsee. Oma asenne myös tärkeä.
– Pitää olla ylpeä saavutuksista. Pitää iloita, kun on saanut jotain aikaan, ja nauttia menestyksestä. Tähän liittyy henkilökohtaisen palkitsevuuden tunne. Tutkijoiden pitää olla tyytyväisiä työhönsä ja kokea, että he tekevät tärkeää ja merkityksellistä työtä, pohtii Hjerppe.
Yhteistyötä valtionvarainministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa Hjerppe kiittelee.
– VM:ssä oli hyvää johtoa, joka antoi VATT:lle vapauden tuottaa tutkimukset itsenäisesti. Kysyntä tutkimukselle tulee ministeriöstä, mutta tutkimuslaitos on se, jonka asiantuntemuksella tutkimus tehdään, Hjerppe toteaa.
Keskiössä tutkimuksen vaikuttavuus
VATT:n tehtävä on tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Vaikka poliittinen ympäristö muuttuu koko ajan, soveltavan tutkimuksen periaatteet eivät muutu miksikään.
– Politiikka on arvovalintoja. Tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa siitä, miten asiat ovat ja mikä on asioiden keskinen vaikutussuhde. Poliittinen päättäjä sitten päättää mihin suuntaan mennään, toteaa Hjerppe.
Häntä huolestuttaa ajatustapa, jossa vähätellään tieteellistä tietoa.
– Se on tietysti vaarallista, jos tällainen ajattelu yleistyy poliittisissa piireissä. Toisaalta Suomessa vakuutetaan, että hallitukset perustavat päätöksensä tietoon. Sitä kannattaa tukea, tällaista ajatusta, Hjerppe sanoo.
Alkuvuosista lähtien oli selvää, että VATT:n rooli on ottaa osaa myös yleiseen yhteiskunnallisen keskusteluun.
– Tutkimustulokset pitää ilmaista selkeästi, ja niiden pitää olla käännettävissä toimenpiteiksi, jotta tavallinen kansalainenkin ymmärtää ne. Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimuksesta, toteaa Hjerppe.
Aikoinaan Hjerppen omakin ura lähti liikkeelle kiinnostuksesta.
– Törmäsin abiturienttina vanhaan taloustieteen oppikirjaan. Totesin, etten ymmärtänyt siitä mitään, mutta halusin ottaa selvää. Sen selvittäminen, että mitä taloustiede on, on ollut palkitsevaa. Se on ollut äärimmäisen kiinnostava elämänura, hän hymyilee.
Reino Hjerppe
Valtiotieteen kandidaatti 1966 (Helsingin yliopisto)
Master of Arts 1968 (Rochesterin yliopisto, Yhdysvallat)
Valtiotieteen tohtori 1975 (Helsingin yliopisto)
Tilastokeskuksella (silloisessa Tilastollisessa päätoimistossa) eri tehtävissä 1965-77
Professuuri Helsingin yliopiston finanssiopistolla 1977-79
Vieraileva tutkija Stanfordissa 1979-1980
Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön päällikkö 1980-88
Talousasiantuntijana Suomen Brysselin edustustossa 1988-1990
VATT:n ylijohtaja 1990-2006
Tutkimusjohtaja YK:n yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksessa WIDER:ssa 1994-1996
Lue myös muut VATT 30 vuotta -sarjassa ilmestyneet haastattelut:
VATT 2000-luvulla: Finanssikriisi, kestävyysvaje ja tutkimuskentän muutokset
Uutinen
Uutinen
Uutiset ja tiedotteet
VATT 30 vuotta
