Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATT:n alkuvuodet: Hyvinvointivaltion arviointia lama-aikana ja Nokia-Suomessa

23.1.2020 Uutinen

Reino Hjerppe luotsasi Valtion taloudellista tutkimuskeskusta sen kuusitoista ensimmäistä vuotta läpi rajun laman, EU-jäsenyysneuvotteluiden ja Nokian kasvuvuosien. Näinä vuosina myös suomalainen soveltava empiirinen taloustiede kehittyi suurin harppauksin. "Koulutus ja osaaminen on yhtä kuin kansantalouden menestyminen", sanoo ensimmäinen ylijohtajamme nyt.

Reino Hjerppe.

VATT perustettiin lokakuussa 1990 yhdistämällä valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön (SUSI) ja Taloudellisen suunnittelukeskuksen (TASKU). Valtiovarainministeriö halusi keskittää tutkimustoiminnan ministeriön ulkopuoliseen keskusvirastoon.

– VATT:n alkuvaiheessa työmarkkinoiden ja työttömyyden tutkimus korostui, kun työttömyys nousi niin suureksi. Työmarkkinatutkimus sai siitä aika paljon boostia. Toinen puoli oli tietysti se, ettei mitään resursseja saatu lisää. Melko niukkuuden vallitessa elettiin, Hjerppe muistelee.

Alusta alkaen hyvinvointivaltion arviointi oli tärkeä osa VATT:n tutkimusta. 

– Julkinen palvelutuotanto, verot ja tulonsiirrot muodostavat hyvinvointivaltion. Taloustieteilijöinä meitä kiinnostaa palveltuotannon tehokkuus ja tuottavuus sekä verotuksen ja sosiaaliturvan yhteisvaikutukset eli miten nämä mekanismit kannustavat ihmisiä tekemään töitä ja yrittämään, Hjerppe summaa.

Taloudellisesti niukkana aikana päätöksentekijöitä kiinnostivat tehokkuus- ja tuottavuuskysymykset.

– Lama-aikana tutkittiin, miten julkisia varoja voidaan allokoida tehokkaasti, kun rahaa ei ole. Toisaalta semmoista päivää ei varmaan tule, että rahaa on riittävästi. Aina on niukkaa ja joudutaan tekemään valintoja, Hjerppe toteaa.

Lama-vuosia seurasi EU-jäsenyys ja Nokian huimat menestysvuodet. Suomella meni 10 vuotta valtavan hyvin. Hjerppe ei silti haikaile Nokian perään.

– Nokian vaikutus ei ole hävinnyt mihinkään. Siinä opittiin valtavasti uutta ja tietotaitoa tuli maahan ennennäkemättömän runsaasti. Nyt tätä tietotaitoa hyödynnetään uusissa hankkeissa ja projekteissa, hän toteaa. 

Nokian menestystarina ei Hjerppen mielestä ole vain onnellinen sattuma vaan pitkän tähtäimen innovaatiopolitiikan tulos.

– Koulutus ja osaaminen ovat yhtä kuin kansantalouden menestyminen. Se helposti unohtuu päivänpolitiikassa, kun säästetään ja säästetään. Ei tajuta sitä, että osaamisen kehittäminen on kansantalouden ydin, varoittaa Hjerppe.

Soveltavan taloustieteen nousu Suomessa

Kun VATT aloitti toimintansa, tohtorintutkinnon suorittaneita tutkijoita oli vain kaksi, Reino Hjerppe ja suomalaisen kaupunkitaloustieteen uranuurtaja Heikki Loikkanen. Tavoitteeksi otettiin henkilöstön koulutustason ja osaamisen nostaminen. 

Vielä 1980-luvulla ekonometrian opetus Helsingin yliopistossa oli Hjerppen mukaan vaatimatonta, ja menetelmät hallitsevien tutkijoiden löytäminen oli haastavaa. VATT alkoikin yhdessä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa kouluttaa osaajia. Uudenlaista empiiristä tutkimusta kehitettiin etenkin työmarkkinatutkimuksen saralla.

Omaa osaamistaan Hjerppe kartutti tutkijavierailuilla ulkomailla sekä kansainvälisissä tehtävissä. Maisteriopiskelijana vietetty vuosi Rochesterin yliopistossa ja tutkijanvierailu Stanfordin yliopistoissa Yhdysvalloissa antoivat näkökulmaa siihen, millaista taloustieteen opetus ja tutkimus on parhaimmillaan.
 
– Tutkimustyö on hirveän vaativaa. Mikään ei tule ilmaiseksi vaan tutkimustyö vaatii ankaraa työntekoa ja ponnistelua. Pitää olla innostunut, että jaksaa pysyä muutoksessa mukana. Muuten se alkaa tuntua vaikealta. Innostunut ja yhteistyökykyinen henkilöstö on tutkimusta käynnissä pitävä voima, Hjerppe pohtii.

Haastavaa työtä jaksaa tehdä, kun tuntee, että ahkeruus palkitsee. Oma asenne myös tärkeä.

– Pitää olla ylpeä saavutuksista. Pitää iloita, kun on saanut jotain aikaan, ja nauttia menestyksestä. Tähän liittyy henkilökohtaisen palkitsevuuden tunne. Tutkijoiden pitää olla tyytyväisiä työhönsä ja kokea, että he tekevät tärkeää ja merkityksellistä työtä, pohtii Hjerppe.

Yhteistyötä valtionvarainministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa Hjerppe kiittelee.

– VM:ssä oli hyvää johtoa, joka antoi VATT:lle vapauden tuottaa tutkimukset itsenäisesti. Kysyntä tutkimukselle tulee ministeriöstä, mutta tutkimuslaitos on se, jonka asiantuntemuksella tutkimus tehdään, Hjerppe toteaa.

Keskiössä tutkimuksen vaikuttavuus

VATT:n tehtävä on tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Vaikka poliittinen ympäristö muuttuu koko ajan, soveltavan tutkimuksen periaatteet eivät muutu miksikään. 

– Politiikka on arvovalintoja. Tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa siitä, miten asiat ovat ja mikä on asioiden keskinen vaikutussuhde. Poliittinen päättäjä sitten päättää mihin suuntaan mennään, toteaa Hjerppe.

Häntä huolestuttaa ajatustapa, jossa vähätellään tieteellistä tietoa.

– Se on tietysti vaarallista, jos tällainen ajattelu yleistyy poliittisissa piireissä. Toisaalta Suomessa vakuutetaan, että hallitukset perustavat päätöksensä tietoon. Sitä kannattaa tukea, tällaista ajatusta, Hjerppe sanoo.

Alkuvuosista lähtien oli selvää, että VATT:n rooli on ottaa osaa myös yleiseen yhteiskunnallisen keskusteluun. 

– Tutkimustulokset pitää ilmaista selkeästi, ja niiden pitää olla käännettävissä toimenpiteiksi, jotta tavallinen kansalainenkin ymmärtää ne. Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimuksesta, toteaa Hjerppe.

Aikoinaan Hjerppen omakin ura lähti liikkeelle kiinnostuksesta.

– Törmäsin abiturienttina vanhaan taloustieteen oppikirjaan. Totesin, etten ymmärtänyt siitä mitään, mutta halusin ottaa selvää. Sen selvittäminen, että mitä taloustiede on, on ollut palkitsevaa. Se on ollut äärimmäisen kiinnostava elämänura, hän hymyilee.

 

Reino Hjerppe

Valtiotieteen kandidaatti 1966 (Helsingin yliopisto)
Master of Arts 1968 (Rochesterin yliopisto, Yhdysvallat)
Valtiotieteen tohtori 1975 (Helsingin yliopisto)

Tilastokeskuksella (silloisessa Tilastollisessa päätoimistossa) eri tehtävissä 1965-77
Professuuri Helsingin yliopiston finanssiopistolla 1977-79
Vieraileva tutkija Stanfordissa 1979-1980 
Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön päällikkö 1980-88
Talousasiantuntijana Suomen Brysselin edustustossa 1988-1990
VATT:n ylijohtaja 1990-2006
Tutkimusjohtaja YK:n yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitoksessa WIDER:ssa 1994-1996

 


Lue myös muut VATT 30 vuotta -sarjassa ilmestyneet haastattelut:

VATT 2000-luvulla: Finanssikriisi, kestävyysvaje ja tutkimuskentän muutokset

 

Uutinen Uutinen Uutiset ja tiedotteet VATT 30 vuotta ylijohtajahaastattelut
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla