Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Finnfund Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (Ulkoministeriö)
Lausunto ulkoministeriölle
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/179/2024-UM
Lausunnon diaarinumero: VATT/200/07.01/2025
Tässä asiantuntijalausunnossa tuodaan esiin keskeisiä kysymyksiä, joita esitys herättää erityisesti julkisten menojen sekä vaikuttavuusarvioinnin ja tutkimuksen osalta.
1. Julkiset menot
Esityksen perusteluna esitetään julkisten varojen käytön tehostaminen ja kustannussäästöjen tavoittelu. Kuitenkin itse esityksessä todetaan, että menot kasvavat jo ensimmäisenä vuonna. Lausunnonantajan näkemyksen mukaan esityksestä ei käy riittävän selvästi ilmi, millä tavoin hallinnollisten tehtävien siirtäminen Finnfundin tytäryhtiölle johtaisi taloudellisiin säästöihin. Lisäksi ehdotettu järjestely ei sisällä rakenteellisia tai toiminnallisia kannusteita kustannustehokkuuden ylläpitämiseksi Finnfund Oy:ssä tai sen tytäryhtiössä. Tämän johdosta on olemassa merkittävä riski siitä, että mahdolliset kustannussäästöt jäävät toteutumatta tai että kustannukset jopa kasvavat hallinnon tehottomuuden seurauksena.
2. Vaikuttavuusarviointi ja tutkimus
Lausunnonantaja korostaa, että Finnfund Oy:n ja sen mahdollisen tytäryhtiön toimintaan liittyvä vaikutusten arviointi tulee sisällyttää osaksi uutta toimintamallia huomattavasti syvällisemmin kuin pelkkänä jälkikäteisenä indikaattoritarkasteluna. Kehitysyhteistyövaroilla tuettavien yksittäisten yritysten toiminnalla voi olla merkittäviä, sekä positiivisia että negatiivisia, vaikutuksia kohdemaiden kansantalouksiin - muun muassa kilpailuasetelmiin ja markkinarakenteisiin. Ilman kattavaa ja systemaattista vaikutusarviointia jää epäselväksi, millaisia pitkäaikaisia kehitysvaikutuksia näillä toimilla todellisuudessa on, mukaan lukien vaikutukset taloudelliseen kasvuun ja rakenteelliseen kehitykseen.
Lausunnonantajan näkemyksen mukaan vaikuttavuusarviointi on integroitava kiinteäksi osaksi sekä osakeyhtiömuotoisen Finnfundin että sen mahdollisen tytäryhtiön toimintaa. Tämä arviointi tulee ulottaa myös hankkeiden kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja seurantavaiheissa tulee systemaattisesti kerätä vaikutusarvioinnin kannalta olennaista tietoa, jonka määrittelevät riippumattomat ammattitutkijat. Kertyvä aineisto on koottava tietokantaan, jonka tulee olla riippumattomien tutkijoiden hyödynnettävissä tieteellistä tutkimusta ja tilastollista analyysia varten.
Elina Berghäll
Erikoistutkija
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Hakola-Uusitalo Tuulia
Ylijohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
