VATT 2010-luvulla: Ekonomistiajattelua julkiseen keskusteluun
Ruotsissa virkamiehenä työskentelevästä Juhana Vartiaisesta tuli VATT:n ylijohtaja, koska hän koki velvollisuudekseen patistaa suomalaiset huolehtimaan kestävyysvajeesta. ”Samalla tavalla kuin lääkärit puolustavat rokotuksia, taloustieteilijöiden pitää uskaltaa tuoda ekonomistiajattelua yhteiskuntaan,” hän tiivistää vaatimuksensa ammattikunnalleen.
Huolena kestävyysvaje
Kun vuosina 2008-2009 Suomessa oli laskusuhdanne, julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyi Nokiaan ja elektroniikkateollisuuteen.
– Vientiteollisuus on tärkeä, mutta keskustelussa jäi kokonaan huomiotta, että vuonna 2009 Suomessa tapahtui rakenteellinen käännekohta, kun työikäinen väestö alkoi vähentyä, Vartiainen kuvailee talouskeskustelua.
Ruotsissa ikääntymisongelmaan suhtauduttiin paljon vakavammin, vaikka ongelma on siellä paljon lievempi ja se alkaa myöhemmin kuin Suomessa. Vartiainen yritti Ruotsista käsin herätellä suomalaisia, mutta uskoi saavansa äänensä paremmin kuuluviin Suomesta käsin.
– Se oli yksi syy, miksi hakeuduin Suomeen töihin. Paitsi, että halusin edetä urallani, niin ajattelin myös, että voisin myös tuoda ekonomistiajattelua Suomeen, kertoo Vartiainen.
Vartiainen toimi VATT:n ylijohtaja vuosina 2012-2015. Ruotsissa hän oli ollut ekonomistivirkamies, joka työskenteli talouspolitiikan valmistelussa, etenkin palkanmuodostuksen informaatio-ohjauksessa ja makroanalyysissä. Suomessa hän oli yhtäkkiä talouspoliittisen keskustelun keskipisteenä.
– Olin Ruotsissa niin tavallinen valtavirtavirkamies kuin vaan voi olla, mutta, kun sanoin Suomessa asioita, jotka olivat Ruotsissa ihan normaaleja ekonomistinäkökulmia, niin yhtäkkiä ne olivatkin kamalan kummallisia, radikaaleja ja haastavia, Vartiainen kuvailee hämmennystään.
Epäluulo ekonomistiajattelua kohtaan heijastaa Vartiaisen mielestä syvällä olevia asenteita.
– Suomi on ollut kansakunta, joka on ollut kiinnostunut poliittisesta historiastaan ja sotahistoriastaan. Taloustiede on täällä ollut heikompi oppiaine ja se on mielestäni näkynyt talouspolitiikan ongelmina, hän toteaa.
Ruotsissa ekonomisteja on suhteessa enemmän ja ekonomistikunta on vahvempi.
– Ruotsissa ekonomisteilla on enemmän valtaa julkisessa keskustelussa. Ekonomistien argumentit menevät mediassa paremmin läpi. Myös poliitikot uskovat ekonomisteja herkemmin. Ylipäätään suhtautuminen markkinatalouteen on kaikissa puolueissa myönteisempää kuin Suomessa”,
Vartiainen vertailee asenteita ekonomistiajattelua kohtaan.
Mitä tutkimusta Suomi tarvitsee?
Vartiaisen tavoite VATT:n ylijohtajana oli iskostaa ajatteluun ja toimintatapoihin, että korkeatasoisen akateemisen tutkimuksen ohella tutkimuslaitoksen toinen tärkeä päätehtävä on tukea päätöksentekoa ja keskustelua.
– Journaali-juttujanne luetaan nyt, mutta ei yleensä enää 10 tai 20 vuoden kuluttua. Sen sijaan, jos te olette myötävaikuttaneet johonkin hyvään vero-, elinkeinotuki- tai työmarkkinauudistukseen, niin te olette tehneet pysyvän hienon palveluksen Suomelle, Vartiainen kertoo innostaneensa VATT:n tutkijoita.
Vartiainen kuvailee VATT:n työntekijöitä avainhenkilöiksi.
– Taloustieteilijät ovat avainasemassa rakenneuudistusten suunnittelussa ja perustelussa. Te, jotka tutkitte, ja te, jotka organisoitte tutkimusta, olette avainhenkilöitä Suomen kannalta, Vartiainen vetosi työntekijöiden velvollisuudentuntoon ja itsetuntoon.
Tutkimuksen ohella hän panosti myös hallinnon ja viestinnän kehittämiseen.
Tutkimuksen kansainvälisyys on Vartiaiselle laadun tae.
– Osallisuus kansainvälisessä tiedeyhteisössä on välttämätön edellytys sille, että voidaan tehdä korkeatasoista tutkimusta ja ansaita se arvovalta, joka tutkimuksella pitää olla, hän toteaa.
Kansainvälisyys on Vartiaisen mielestä erityisen tärkeää taloustieteen kaltaisella alalla, jossa menetelmät ja kysymyksenasettelut ovat maailmalla viime vuosikymmeninä yhdenmukaistuneet.
– Ekonomistit yli maiden rajojen ymmärtävät toisiaan, tutkivat samoja asioita ja kokevat olevansa osa maailmanlaajuista ekonomistiyhteisöä. Se on mielestäni loistava juttu!, Vartiainen kertoo innostuneena.
Ekonomistiajattelua julkiseen keskusteluun
Vartiaisen näkemyksen mukaan laadukas tutkimus ei yksin riitä. Tutkimukseen nojautuen tutkijoiden tehtävänä on myös taloustieteen ja ekonomistien perusteluiden tuominen keskusteluun.
– Ennen ajateltiin, että asiantuntijat vain tuottavat analyysin ja on poliittisen päättäjän tehtävä perustella tarvittavat toimenpiteet. Nykymaailmassa tutkijoiden pitää myös antaa päättäjille retorisia keinoja, joiden avulla he voivat pärjätä keskustelussa, Vartiainen kuvailee muutosta.
Tutkijoiden tuki on erityisesti tarpeen, kun tutkimustulokset ovat ristiriidassa yleisen mielipiteen kanssa. Yhtenä esimerkkinä Vartiainen mainitsee työperäisen maahanmuuton.
– Tämä on asia, josta moni tavallinen suomalainen on ensi kuulemalta eri mieltä. Tutkijat tekevät Suomelle palveluksen, jos he auttavat poliitikkoja ja perustelevat, miksi työperäisen maahanmuuton lisääminen on järkevää, vaikka Suomessa on työttömiä, hän kertoo.
Vartiaisen mukaan liiallinen varovaisuus olla puuttumatta politiikkaan on naiivia aikana, jolloin maailma on täynnä erilaista harhaanjohtavaa vaikuttamista. Tutkijoiden hiljaisuus vahvistaa harhakäsityksiä.
– Me toimimme kentällä, joka vilisee väärinkäsityksiä ja systemaattista harhaanjohtamista. Silloin niin tärkeä ammattikunta kuin taloustieteilijät ei voi katsella sitä vain sivusta. Samalla tavalla kuin lääkärit puolustavat rokotuksia, taloustieteilijöiden pitää uskaltaa tuoda ekonomistiajattelua yhteiskuntaan, Vartiainen vaatii.
Kaikki mitä tutkija sanoo pitää olla perusteltavissa tutkimuksesta ja taloustieteellisestä ajattelusta käsin.
Vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin
Vartiaisen nuoruudessa 70-luvulla yhteiskunnassa keskusteltiin kiivaasti kommunismin ja kapitalismin, suunnitelma- ja markkinatalouden paremmuudesta.
– Keskustelu ei ollut pelkästään akateemista, vaan eri vaihtoehtojen välillä oli myös kova ja maailmanpolitiikassa jopa väkivaltainen poliittinen rintamalinja, Vartainen kuvailee aikaa.
Vartiainen opiskeli oikeustiedettä, filosofiaa ja matematiikkaa, kunnes taloustiede vei mennessään.
– Minusta keynesiläisyys, sosialismin ja markkinatalouden paremmuus sekä hyvinvointivaltion kehittäminen näiden kahden välissä olivat liian tärkeitä kysymyksiä ohitettavaksi. Ajattelin, että minun pitää oppia ja ratkaista nämä, hän sanoo.
On ekonomisteja, jotka suhtautuvat taloustieteen enemmän luonnontieteenä. He koettavat mallintaa ja selittää ihmisten käyttäytymistä ja markkinoiden toimintaan. Vartiainen ei ole eri mieltä.
– Minulle taloustiede on aina ollut yhteiskunnan perustiede, joka vastaa suuren kysymykseen siitä, mikä on hyvä yhteiskunta, kuvailee kiinnostustaan taloustieteeseen.
– Olen äärimmäisen iloinen, että olen saanut toimia VATT:ssa, Vartiainen päättää haastattelun.
Juhana Vartiainen
Valtiotieteen maisteri (kansantaloustiede) 1983, Helsingin yliopisto ja London School of Economics
Valtiotieteiden tohtori (kansantaloustiede) 1992, Helsingin yliopisto
Suomen Akatemian Yhteiskuntatieteellinen toimikunta, ylim. tutkimusassistentti 1984-1986
Palkansaajien tutkimuslaitos, vanhempi tutkija 1993-1996
Palkansaajien tutkimuslaitos, erikoistutkija 1996-1998
Palkansaajien tutkimuslaitos, tutkimuskoordinaattori 1999-2005
Fackföreningsrörelsens institut för ekonomisk forskning (FIEF), tutkija 2002-2003
Fackföreningsrörelsens institut för ekonomisk forskning (FIEF), toimitusjohtaja 2003-2005
Konjunkturinstitutet, tutkimusjohtaja 2005-2012
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, ylijohtaja 2012-2015
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä, kansanedustaja 2015-
Uutinen
Uutiset ja tiedotteet
VATT
VATT 30 vuotta
kestävyysvaje
talouspolitiikka
ylijohtajahaastattelut
