Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Työttömyysputken lyhentäminen lisäsi ikääntyneiden työllisyyttä

29.1.2020 Tiedote

Työttömyysputken lyhentäminen pidensi työuria ja sitä kautta lisäsi valtion verotuloja ja vähensi tulonsiirtojen tarvetta. VATT:n tutkijat arvioivat, että vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä vuonna 1950 syntyneet jatkoivat työuraansa 7 kuukaudella, ja yhteiskunta hyötyi tästä työpanoksesta 500 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa eläkeputken alaikärajaa nostettiin 55:stä 57:n vuoteen vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä. Labour Economics -lehdessä vastikään julkaistussa artikkelissa VATT:n tutkijat Tomi Kyyrä ja Hanna Pesola arvioivat eläkeuudistuksen vaikutuksia työllisyyteen ja julkistalouteen. Tutkimuksessa verrataan vuoden 1949 lopussa ja vuoden 1950 alussa syntyneiden työurien loppupäätä ja tuloja yksityisellä sektorilla. 

– Vertailtavien ryhmien välillä ei käytännössä ole muuta eroa kuin se, että vuoden 1950 puolella syntyneiden pääsy eläkeputkeen lykkääntyi. Tällöin ryhmien välisiä eroja on vaikea selittää muulla kuin työttömyysputken kiristyksellä, sanoo Hanna Pesola.

Lisääntyneen työllisyyden vaikutukset julkistalouteen

Tutkimus osoittaa, että vuoden 1950 alussa syntyneet työskentelivät lopputyöuransa aikana keskimäärin noin seitsemän kuukautta pitempään kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet. Korkeamman työllisyyden myötä vuoden 1950 alussa syntyneet saivat palkkatuloja kymmenen vuoden aikana noin 22 000 euroa enemmän ja vastaavasti työttömyysetuuksia noin 11 000 euroa vähemmän kuin vuoden 1949 lopulla syntyneet. 

Uudistuksen vaikutus julkistalouteen oli positiivinen. Suuremmista ansioista maksettiin enemmän veroja ja veroluonteisia maksuja. Ne myös vähensivät tarvetta turvautua tulonsiirtoihin, kuten asumis- ja toimeentulotukeen. 

Vuoden 1949 lopussa syntyneet maksoivat veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja noin 26 000 euroa enemmän kuin saivat takaisin erilaisina tulonsiirtoina vuosina 2004-2013. Vuoden 1950 alussa syntyneillä maksettujen ja saatujen tulosiirtojen erotus oli noin 41 000 euroa eli 15 000 euroa (60 prosenttia) suurempi kuin 1949 lopulla syntyneiden.

Vuonna 1950 syntyneitä työskenteli yksityisellä sektorilla 2000-luvun alussa noin 33 000 henkeä. Tämän joukon nettotulonsiirrot yhteiskunnalle kymmenen vuoden ajalta olivat noin 500 miljoonaa suuremmat kuin ne olisivat olleet ilman työttömyysputken kiristystä.

Eläkeputken alaraja nyt jo lähellä eläkeikää

Eläkeputken alaikärajaa on nostettu useampaan otteeseen vuoden 2005 jälkeenkin. Vuoden 2020 alussa työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostettiin jälleen yhdellä vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Tällä hetkellä 1961 tai myöhemmin syntynyt työtön henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin 62-vuotiaana. 

– Tutkimukset osoittavat selvästi, että työttömyysputki heikentää ikääntyvien työllisyyttä ja työttömyysputken alaikärajan nostaminen lisää työllisyyttä, sanoo Tomi Kyyrä.

Työttömyysputkella viitataan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin. Kun ansiosidonnainen normaalisti päättyy 300, 400 tai 500 päivän jälkeen, lisäpäiviin oikeutetut saavat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkepäiviin asti. Työttömyysputki kannustaa kohdistamaan irtisanomiset vanhimpiin työntekijöihin. Toisaalta se vähentää ikääntyvien työttömien kannustimia hakea töitä.

Tutkimusartikkeli:
Tomi Kyyrä & Hanna Pesola: Long-term effects of extended unemployment benefits for older workers. Labour Economics 62
https://doi.org/10.1016/j.labeco.2019.101777

Hanna Pesola Tomi Kyyrä
Sosiaaliturva Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Työmarkkinat Uutinen Uutiset ja tiedotteet ansiosidonnainen työttömyysturva työ työllisyys työn tarjonta työttömyyden kesto työttömyys työttömyysturva työvoimapolitiikka väestön ikääntyminen
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla