Tutkimus: Suojamaskien käyttöpakko ei lisännyt liikkumista
Suojamaskien käyttöpakko vähensi hieman ihmisten liikkuvuutta lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä päätöksellä ei ollut vaikutusta liikkuvuuteen. Näin todetaan tuoreessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin suojamaskien käyttöpakon vaikutuksia liikkuvuuteen Saksassa.
Maailmalla kasvomaskien käyttö on yleistä, mutta Suomessa suojamaskien käyttöä ei suositella. Suojamaskien käytön pelätään johtavan muun muassa väärälaiseen turvallisuuden tunteeseen, jonka myötä tehokkaat suojatoimet, kuten käsien pesu, etäisyyden pito ja väkijoukkojen välttely unohtuvat.
Maurice Dunaiski (London School of Economics), Roxanne Kovacs (London School of Hygiene and Tropical Medicine) ja Janne Tukiainen (Turun yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) tutkivat suojamaskien käyttöpakon vaikutuksia liikkuvuuteen Saksassa. Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että maskipakko olisi lisännyt kansalaisten liikkumista.
Kasvomaskien käyttöpakko ei keskimäärin vaikuttanut liikkumismääriin
Maskipakko jopa laski liikkumista keskimäärin 2,4 prosenttiyksikköä ensimmäisenä voimassaolopäivänä, mutta pidemmällä aikavälillä maskipakolla ei näyttäisi olevan vaikutusta kansalaisten liikkumiseen.
- Tulosten valossa ei ole syytä uskoa, että suojamaskien laaja käyttö johtaisi siihen, että etäisyyden pito vastaavasti vähenisi. Tämä on tärkeä tieto, kun arvioidaan suojamaskien kustannus-tehokkuutta viruksen leviämisen hillitsemiseksi, toteaa Janne Tukiainen.
Tutkimuksessa tarkastellaan ennen ja jälkeen -liikkumistietoja Saksassa maskipakon käyttöönottaneissa ja ulkopuolelle jättäytyneissä osavaltioissa ajanjaksolla 23.3.-21.5.
Saksassa otettiin käyttöön laajoja ulkonaliikkumisrajoituksia 23. maaliskuuta. Kasvomaskien käyttöpakko astui voimaan osavaltioittain huhtikuun lopulla. Ensimmäisenä määräys astui voimaan Saksin osavaltiossa 20.4. ja viimeisenä Schleswig-Holsteinissa 29.4.
Tutkijat hyödyntävät osavaltioiden välisiä eroja maskipakon käyttöönotossa tutkiakseen määräyksen vaikutuksia liikkuvuuteen erillään muista liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten etätyömääräyksistä ja koulujen uudelleenavaamisista.
Ulkonaliikkumisrajoitusten käyttöönotto supisti liikkumista huomattavasti Saksassa jo rajoituksia edeltävinä päivinä, mutta kasvomaskipakko laski liikkumismääriä vain hieman aluksi. Pidemmällä aikavälillä maskipakolla ei näyttäisi olevan vaikutusta kansalaisten liikkumiseen.
Tutkimuksessa hyödynnetään Google Mobility Report-palvelun tarjoamaa aggregoitua ja anonymisoitua tietoa kansalaisten liikkumisesta, kuten vierailuista julkisissa tiloissa ja kotona vietetystä ajasta. Tutkimuksessa ei tarkasteltu maskipakon vaikutuksia yksilöiden käyttäytymiseen, kuten käsien pesemiseen tai etäisyyden pitoon.
Tutkijoiden blogi-kirjoitus tutkimuksesta:
https://blogs.lse.ac.uk/covid19/2020/06/17/compulsory-face-mask-policies-do-not-affect-community-mobility-patterns/
Tutkimus:
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3620070
Lisätietoja: Johtava tutkija Janne Tukiainen
+358 295 519 451
Janne Tukiainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Terveyspalvelut
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
koronavirus
terveydenhuolto
terveystalous
terveystaloustiede
