Tutkimus: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein
Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). "Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan", sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari.
Suomessa tuloverotus kokonaisuutena perustuu eriytetyn tuloverotuksen idealle. Pääomatulot ja ansiotulot verotetaan erillään toisistaan ja pääomatuloja verotetaan pääsääntöisesti kevyemmin kuin ansiotuloja. Alusta alkaen järjestelmän haasteeksi on tunnistettu yrittäjävetoisten pienyritysten verotus, joka ei toisaalta saisi heikentää yritysten kannusteita investoida ja kasvaa, mutta joka ei toisaalta saisi myöskään tarjota yrityksille mahdollisuuksia verosuunnitteluun.
Tämä haaste on pyritty Suomessa ratkaisemaan listaamattomien osakeyhtiöiden osalta jakamalla yhtiöstä saatu osinko mekaanisesti kahteen osaan, joista toinen verotetaan pääomatulona ja toinen ansiotulona (split-järjestelmä). Tulon muuntamista ansiotulosta pääomatuloksi rajoitetaan yrityksen nettovarallisuuteen sidotulla pääomatulon ylärajalla, ja verottamalla pääomatulo-osuus kevyehkösti pyritään takaamaan kohtuulliset taloudelliset kannusteet yritystoiminnalle. Suomessa pääomatulo-osuuden yläraja lasketaan nykyisin kertomalla yhtiön nettovarallisuus 8 prosentin laskennallisella tuottoasteella (normaalituottoprosentti).
Keskeisessä roolissa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat juuri em. normaalituottoaste (8 prosenttia) ja omistajan pääomatuloksi katsottava osuus (25 prosenttia). VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tuore tutkimus osoittaa, että näitä arvoja olisi syytä muuttaa, jotta järjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, eikä ohjaisi tarpeettomasti yritysten päätöksentekoa. Tieteellisessä aikakauslehdessä Nordic Tax Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan normaalituottoastetta (8 prosenttia) tulisi alentaa ja pääomatulon prosenttirajaa (25 prosenttia) nostaa.
Tutkimuksessa ehdotettuja muutoksia perustellaan sillä, että yleistä korkotasoa olennaisesti korkeampi tuottoaste kannustaa yrityksiä nettovarallisuuden kasvattamiseen ja saattaa siksi ohjata yritysten investointeja kohteisiin, joita ne eivät muutoin valitsisi. Investoinnit eivät tällöin välttämättä suuntaudu kaikkein tuottavimpiin kohteisiin, mikä saattaa johtaa kokonaistuotannon ja hyvinvoinnin menetyksiin. Normaalituottoastetta tulisi siksi alentaa ja se tulisi sitoa yleiseen korkotasoon. Tämä ja omistajan pääomatuloksi katsottavan osuuden nostaminen mahdollistaisivat samalla nykyisen huojennetun osingon ylärajan (150 000 euroa) poistamisen.
"Hyvä verojärjestelmä on neutraali ja oikeudenmukainen. Tutkimuksemme osoittaa, miten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus saataisiin Suomessa toimimaan nykyistä paremmin siten, että se kannustaisi mahdollisimman suureen taloudelliseen tehokkuuteen ja estäisi verosuunnittelun", summaa Seppo Kari.
VATT:n johtavan tutkijan Seppo Karin ja Etlan tutkimuspäällikön Olli Ropposen tutkimus pyrkii vastaamaan laajemmin erityisesti kahteen kysymykseen: Onko Suomessa käytössä oleva yhtiön nettovarallisuuteen perustuva osinkoverojärjestelmä vaikutuksiltaan yhtä toimiva kuin Ruotsissa ja Norjassa käytössä oleva osakkeen hankinta-arvoon nojaava järjestelmä? Viimeksi mainittu on saanut positiivisia arvioita useissa tutkimuksissa. Toiseksi kysytään: Onko Suomen järjestelmän parametriarvot valittu onnistuneesti ja miten niitä tulisi muuttaa, jotta järjestelmä täyttäisi hyvälle verojärjestelmälle asetettavat tavoitteet?
Tutkimuksen mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein tiettyjä parametrejä muuttamalla, kuten yllä on kuvattu. Listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmää kokonaisuudessaan ei ole kuitenkaan syytä laittaa remonttiin.
Julkisuudessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös verosuunnitteluun, jossa listaamattoman yhtiön nettovarallisuutta on esimerkiksi joidenkin some-vaikuttajien omistamissa yrityksissä kasvatettu keinotekoisesti yritysrakennetta koskevilla järjestelyillä. Tähän epäkohtaan on syytä puuttua ripeästi korjaamalla nettovarallisuuden laskentasääntöjä. Listaamattomien yhtiöiden verotuksen perusrakennetta ei kuitenkaan ole tarvetta tästäkään syystä muuttaa.
Tutkimus:
Kari, Seppo ja Ropponen, Olli (2024): Designing Net Asset-Based Income-Splitting Rules under Dual Income Tax (Nordic Tax Journal). Artikkelin pre-print-versio
Seppo Kari
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
Verotus
listaamaton yhtiö
osinkoverotus
pääomavero
tuloverotus
verosuunnittelu
