Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Marita Laukkanen
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä tuore tutkimusprofessori Marita Laukkanen. Lue täältä, mitä Marita tutkii.
Esittelisitkö itsesi?
Olen Marita Laukkanen, VATT:n tuore tutkimusprofessori. Teen taloustieteellistä tutkimusta energia- ja ilmastopolitiikasta ja seuraan ajankohtaista keskustelua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Tutkimusmenetelmäni ovat empiirisiä ja käytän laajoja tietoaineistoja. Niiden avulla on mahdollista tutkia, kuinka ilmastopolitiikka on vaikuttanut esimerkiksi kuluttajien ja yritysten valintoihin ja sitä kautta päästöihin.
Joskus meitä tutkijoita syytetään siitä, että istuisimme akateemisessa norsunluutornissamme ilman käsitystä siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Käytämme tutkimuksessamme kuitenkin esimerkiksi yritysten tilinpäätöstietoja ja verotietoja. Ne eivät ole teoriaa vaan kertovat hyvin konkreettisella tasolla siitä, miten vaikkapa ilmastopolitiikka näkyy yritysten toiminnassa.
Mistä aiheista teet tutkimusta?
Tällä hetkellä tutkin muun muassa hiiliverojen vaikutusta yritysten energiankäyttöön ja kilpailukykyyn. Olen tutkinut myös sitä, missä määrin polttoaineiden hiiliverot ovat nostaneet polttoaineiden pumppuhintoja, sekä sitä, miten vaikutukset ovat näkyneet Suomen eri alueilla. Tutkimusaiheisiini kuuluu myös romutuspalkkio – miten se on vaikuttanut, millaisia uusia autoja ihmiset ovat ostaneet? Entä onko romutuspalkkio vähentänyt päästöjä ja mihin hintaan?
Tuloksista voi sanoa tässä vaiheessa ainakin sen, että hiiliverot ovat vauhdittaneet teollisuuden sähköistymistä.
Jakeluvelvoitteesta on käyty viime aikoina vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Jotkut poliitikot ovat ajatelleet, että kaikki jakeluyhtiöiden lisäkustannukset siirtyisivät automaattisesti pumppuhintoihin. Tutkimuksemme mukaan näin ei kuitenkaan ole käynyt. Toki harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi hiiliveron vaikutus pumppuhintoihin on ollut isompi kuin kaupungeissa.
Petteri Orpon hallitus on budjettiriihessä syyskuussa 2023 päättänyt alentaa polttoaineveroa ensi vuoden alussa. Mitä ajattelet päätöksestä?
Voi olla, että veronalennus ei kuitenkaan välity kokonaan pumppuhintoihin – tutkimuksissa on monia esimerkkejä siitä, kuinka veronalennukset ovat päätyneet kuluttajien hyödyksi vain osittain. Hallituksen päätös on myös ristiriidassa sen kanssa, että Suomen tavoitteena on ollut liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Onko tämä tavoite nyt heitetty romukoppaan?
Liikenteen päästöjen puolittaminen liittyy Suomen EU-sitoumuksiin. Päästöjen vähentämisessä niin sanottuja taakanjakosektoreita on liikenteen ohella esimerkiksi maatalous. Päästövähennykset haluttiin kuitenkin Suomessa jyvittää tällä tavoin suurelta osin liikenteelle.
Tavoiteltujen päästövähennysten toteutuminen edellyttää johdonmukaisia politiikkatoimia. Jos näitä toimia liikenteen osalta nyt puretaan, en usko, että myöskään tavoitteisiin olisi mahdollista päästä – ainakaan ilman, että päästöjä vähennettäisiin äkkiä lisää jostain muualta.
Miksi olet valinnut juuri nämä aiheet?
Ilmastopolitiikka on iso politiikkakokonaisuus, joka koskee yrityksiä ja kuluttajia. Ilmastopolitiikka kietoutuu myös energia- ja elinkeinopolitiikkaan. Ilmastopolitiikassa on suuria kysymyksiä, jotka pitää ratkaista. Suomessa on myös hyvät olosuhteet tutkia näitä aiheita, sillä meillä on ainutkertaisia tietoaineistoja ja Suomi on ollut edelläkävijä päästöjen hinnoittelussa. Tekemämme tutkimus on relevanttia niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Millaisissa tutkimushankkeissa työskentelet tulevaisuudessa?
Saimme juuri viime viikolla ilahduttavan tiedon, että saamme rahoituksen vihreän siirtymän reiluutta ja hyväksyttävyyttä käsittelevälle tutkimushakkeellemme. Hanke sai rahoituksen Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston kuusivuotisesta, vuonna 2029 päättyvästä Energiaratkaisut osana oikeudenmukaista vihreää murrosta -ohjelmasta.
Tutkimushankkeen toteuttaa konsortio, jossa on VATT:n lisäksi mukana useita yliopistoja. VATT:ssa tutkimushankkeeseen osallistuu koko oma viiden hengen energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikan tutkimusryhmäni, jonka tutkimusohjaajana toimin, sekä paikallisen julkistalouden tutkijoita
Ilmastopolitiikan reiluutta ja hyväksyttävyyttä koskeva tutkimus liittyy jo käynnissä oleviin tutkimusteemoihimme. On kiinnostavaa, miten hyödyt ja kustannukset jakautuvat eri alueiden ja ryhmien välillä. Miten hyväksyttävänä ilmastopolitiikka koetaan?
Muita maita koskevista tutkimuksista tiedetään, että sellainen ilmastopolitiikka on hyväksyttävää, joka ei erityisesti kohdistu pienituloisiin. Ihmisillä voi myös olla hyvin erilaiset lähtökohdat vastata vaikkapa energiakriisin tuomiin haasteisiin. Esimerkiksi kun sähköyhtiöt alkoivat myydä uusia sähkösopimuksia, joissa tarjottiin pelkkää pörssisähköä, oli kohtuutonta olettaa, että kaikilla kansalaisilla olisi tarvittavat valmiudet ja digikyvyt sähkön hinnan reaaliaikaiseen seuraamiseen.
Mihin yhteiskunnalliseen kysymykseen haluaisit vastauksen juuri nyt?
Haluaisin saada ja myös osaltani välittää lisää tietoa siitä, mitkä ovat ilmastopolitiikan todelliset hyödyt suhteessa kustannuksiin. Kuulen julkisessa keskustelussa tästä paljon väärinymmärryksiä.
Esimerkiksi kevään vaalikeskusteluissa nousi esiin huoli, että ilmastopolitiikasta koituu valtavat kustannukset, joiden takia yritykset karkaavat ulkomaille. Tutkimusnäyttö ei tue tällaisia väitteitä. Luotettavat tutkimukset, joiden pohjana ovat kattavat aineistot EU-maista, välittävät meille tietoa, joka perustuu yritysten todellisiin valintoihin. Taloustieteellinen tutkimus osoittaa, että yritykset ovat pystyneet sopeutumaan uuteen sääntelyyn ja löytäneet keinoja vihreään siirtymään.
Marita Laukkanen
Blogi
Blogit
VATT nimitykset
energiapolitiikka
ilmastopolitiikka
