Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tuloverotus ei aja suomalaisia muuttamaan maasta

27.10.2022 Tiedote

Julkisessa keskustelussa kireää tuloverotusta on pidetty yhtenä syynä Suomessa vallitsevaan työvoimapulaan. Erityisesti koulutettujen henkilöiden maastamuutto saattaa alentaa verokertymää ja vaikuttaa haitallisesti maan tuottavuuspotentiaaliin. Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt tutkijaryhmä toteaa kuitenkin Suomen tuloverotuksen vaikuttavan varsin vähän työvoiman maastamuuttoon.

Suurituloisten työn verotus Suomessa on tunnetusti kireää OECD-maihin verrattuna. Korkea veroprogressio luo suurituloisille ja hyvin koulutetuille suomalaisille kannusteen muuttaa Suomesta matalamman verotuksen maihin. Pohjoismainen malli, jossa ilmainen koulutus maksetaan takaisin progressiivisen verotuksen kautta, voikin olla ongelmallinen, jos koulutetut osaajat muuttavat maasta korkean verotuksen vuoksi.

Kansainvälistä muuttoliikettä selvittänyt Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijaryhmä Salla Kalin (Helsingin yliopisto), Ilpo Kauppinen (VATT), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto ja VATT) selvittivät, mikä on suomalaisen tuloverotuksen vaikutus maastamuuttoon. Verotutkimuksen huippuyksikkö koostuu Tampereen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoista, ja sitä johtaa Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi. 

Tutkimus perustuu kattavaan yksilötason rekisteriaineistoon maastamuuttajien määrästä, kohdemaista ja sosioekonomisesta asemasta, kuten tuloista ja koulutuksesta. Merkittävää on, että tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen koko työikäistä väestöä ja heidän liikkuvuuttaan.
Suomalaisten maastamuutto tuloverotuksen tason vuoksi ei ole laaja ilmiö, sillä väestötasolla muuttajia on vuosittain alle 10 000 henkilöä ja suomalaistaustaisen väestön muuttotappio on ollut noin 1 000 henkeä vuodessa viime vuosikymmenellä. Muuttajien osuus väestöstä on länsieurooppalaista keskitasoa. Tutkijaryhmän jäsenistä Kaisa Kotakorpi huomauttaa, että suomalaisia muuttaa sekä korkean että matalan verotuksen maihin: 

”Yleisin kohdemaa on Ruotsi, jossa muuttajia odottaa varsin samanlainen verotus kuin Suomessa. Kaikkiaan 73 prosenttia muutoista suuntautuu Pohjoismaihin ja läntisiin EU-maihin, joissa tuloverotus ei useinkaan ole erityisesti Suomea kevyempää.” 

Tutkimuksen perusteella verotuksella ei ole merkittävää vaikutusta maastamuuttopäätöksiin. Joillakin aloilla työmarkkinat ovat vahvasti kansainväliset ja tämän vuoksi on luonnollista muuttaa työskentelemään ulkomaille riippumatta verotukseen liittyvistä syistä. 

Julkisessa keskustelussa pohditaan aika ajoin, pitäisikö maastamuuton ehkäisemiseksi ylimmissä tuloluokissa laskea verotusta, mutta tutkimuksen mukaan se ei ole perusteltua ainakaan tästä syystä. Tutkimusaineistossa muuttajien osuus oli ylimmässä tulokymmenyksessä yli kaksinkertainen koko aineistoon verrattuna, mutta myöskään tämän ryhmän muuttopäätöksiin ei verotus vaikuta merkittävästi.  

Tutkijaryhmän jäsenistä Ilpo Kauppisen mukaan niin sanottu aivovuoto voi olla joissakin ammattiryhmissä todellinen ilmiö, mutta väestötasolla Suomessa on kuitenkin kyse pienestä ongelmasta. Maastamuutto on yhä samalla 1990-luvun loppupuolen tasolla, jolle se nousi Suomen EU-jäsenyyden jälkeen. Aineisto ei siis kerro kiihtyvästä aivovuodosta.

Tutkimusnäytön perusteella ei näyttäisi olevan tarvetta alentaa tuloverotusta työvoiman maastamuuton takia. Sen sijaan kannattaa jatkaa ulkomaisten asiantuntijoiden erityisverokohtelua, joka voi houkutella ulkomailta työvoimaa Suomeen. 

Lisätietoja
Erikoistutkija Ilpo Kauppinen, VATT, puh. 0295 519 503, sähköposti [email protected]
Professori Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto, puh. 050 318 2487, sähköposti [email protected]

Lue lisää

  • Ilpo Kauppisen haastattelublogi: Kymmenen kysymystä ja vastausta verotuksen vaikutuksesta maastamuuttoon
  • FIT-Kirjoitussarjan artikkeli: Verotuksen yhteys kansainväliseen muuttoliikkeeseen: pitäisikö ylimpien ansiotulojen verotusta alentaa muuttoliikkeen hillitsemiseksi?
  • Working Paper - Migration and Tax Policy: Evidence from Finnish Full Population Data. Kirjoittajina Salla Kalin, Ilpo Kauppinen, Kaisa Kotakorpi ja Jukka Pirttilä
  • Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Ilpo Kauppinen Jukka Pirttilä Kaisa Kotakorpi
Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Verotutkimuksen huippuyksikkö veropolitiikka verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla