Selvitys: Ulosottojärjestelmää korjaamalla voidaan parantaa pienituloisten toimeentuloa
Tuoreen tutkimuksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Ulosottojärjestelmää koskevien uudistusten vaikutuksia on syytä arvioida ja jatkokehittää tutkitun tiedon pohjalta.
Uusi ulosottojärjestelmää koskeva tutkimus avaa näkymiä järjestelmän kehittämiseksi
Ulosottolaitoksen tilastojen mukaan Suomessa oli ulosottovelallisia 275 000 vuoden 2020 lopussa. Ulosotto vaikuttaa merkittävällä tavalla pienituloisten toimeentuloon ja työn kannustimiin. Järjestelmää kehittämällä voidaan potentiaalisesti parantaa kumpaakin.
Tutkimusraportissa tarkastellaan laajasti ulosottojärjestelmän yhteyttä toimeentuloon ja työllisyyteen. Tutkimuksessa kartoitetaan optimaalisen järjestelmän ominaisuuksia, vertaillaan Suomen järjestelmää Saksan ja Yhdysvaltojen järjestelmiin ja kuvaillaan ulosotossa olevien tilannetta tilastojen valossa. Tutkimuksessa simuloidaan myös erilaisten uudistusvaihtoehtojen vaikutusta työn tarjonnan kannustimiin.
Ulosottojärjestelmää muuttamalla voidaan parantaa pienituloisten asemaa merkittävästi
Tutkimuksesta käy ilmi, että ulosotossa olevista 20–50 prosenttia iästä riippuen saa vuoden aikana toimeentulotukea. Samoin toimeentulotukea saavista 40–60 prosenttia iästä riippuen on ulosotossa. Suuri osa ulosoton asiakkaista on siis pienituloisia. Näin ollen järjestelmän uudistamisella voidaan potentiaalisesti vaikuttaa pienituloisten asemaan merkittävällä tavalla.
Velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella työllisyysvaikutuksia
Ulosottojärjestelmällä on myös välillisiä vaikutuksia työllistymisen kannustimiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että kannustimiin voidaan vaikuttaa järjestelmään tehtävien muutosten kautta. Tutkimuksen mukaan progressiiviseen maksutaulukkoon siirtyminen vaikutti eniten työllistymisveroasteeseen. Mikäli velkoja ei mitätöidä esimerkiksi henkilökohtaisen velkajärjestelyn kautta, yksin ulosottotaulukkoon tehtävät muutokset eivät kuitenkaan vaikuta merkittävästi työn tarjontaan.
Muutosehdotuksia järjestelmän parantamiseksi
Tutkimuksen mukaan järjestelmän yksinkertaistaminen, muuttaminen progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyn helpottaminen vaikuttavat potentiaalisilta hyvinvointia parantavilta poluilta. Tehdyt uudistukset tulee luonnollisesti arvioida asiallisesti ja saadun tiedon pohjalta järjestelmää tulee kehittää jatkuvasti.
Tutkimuksen ovat toteuttaneen Palkansaajien tutkimuslaitos, VATT ja Etla, ja siinä käytettiin Tilastokeskuksen aineistoja ja SISU-mallia sekä Ulosottolaitoksen aineistoja. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Työryhmä: Ohto Kanninen (PT), Hannu Karhunen, PT), Terhi Maczulskij (Etla), Terhi Ravaska (VATT) ja Eetu Isotalo (PT).
Lisätietoja:
Erikoistutkija Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), p. 041 513 7175 , ohto.kanninen(@)labour.fi
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Raportti: Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta
Terhi Ravaska
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Tulonjako ja eriarvoisuus
Uutiset ja tiedotteet
eriarvoisuus
köyhyys
