Opiskelijavalintauudistuksen vaikutusten arviointi tehdään kahdessa vaiheessa
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksella tavoitellaan nopeampaa siirtymistä toiselta asteelta jatkokoulutukseen sekä parempaa osuvuutta opiskelijoiden ja opinto-ohjelmien välillä. VATT:n ja PT:n tutkijat selvittävät, kuinka hyvin uudistus on vastannut näihin tavoitteisiin.
Kuva: Minna Kankare (Turun kaupungin mediapankki)
Vuonna 2018 käynnistyneen opiskelijavalintauudistuksen keskeinen muutos on todistusvalinnan osuuden kasvattaminen yli 50 %:iin korkeakoulujen aloituspaikoista vuoteen 2020 mennessä. Tästä vuodesta alkaen yli puolet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelupaikoista jaetaan pelkän ylioppilaskokeen tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Samalla arvosano-jen ja valintakokeen yhteispisteisiin perustuva valintaväylä on poistunut.
VATT:n ja PT:n tutkijaryhmä arvioi uudistuksen vaikutuksia tarkastelemalla sitä, vaikuttaako todistusvalinnan osuuden nosto korkeakouluopintojen aloittamisajankohtaan (sitä nopeuttaen), opiskelupaikkojen vaihtamiseen ja opinnoissa menestymiseen. Keskeinen tutkimuskysymys on myös, kuka hakee ja kuka valitaan todistusvalintaan perustuvassa järjestelmässä. Tätä tutkijat arvioivat tarkastelemalla hakijoiden aiempaa opintomenestystä, sosioekonomista taustaa, sukupuolta ja ikää.
Työ valmistuu kahdessa vaiheessa. Joulukuussa 2020 raportoidaan uudistuksen lyhyen aikavälin vaikutuksista hakukäyttäytymiseen ja hakuvalintoihin. Vuonna 2022 julkaistavaa loppuraporttia varten tutkijaryhmän käytössä on jo enemmän rekisteriaineistoja, joita hyödyntämällä analyysiä voidaan laajentaa ja syventää.
Kuinka opiskelijavalintauudistuksen vaikutukset arvioidaan?
Sidosryhmiltä saatu palaute ja ideat tervetulleita
Opiskelijavalinnoista on käyty vilkasta julkista keskustelua ainakin vuosikymmenen ajan. Tutkijaryhmälle onkin tärkeää kuulla erilaisia näkökulmia ja saada tutkimussuunnitelmasta palautetta aiheen asiantuntijoilta – etenkin nyt, kun suurta osaa tutkimusaineistoja joudutaan vielä odottamaan.
Opiskelijajärjestöjen edustajille helmikuun alussa pidetyssä esittelytilaisuudessa esiin nousi puolin ja toisin muun muassa seuraavia näkökulmia:
Opiskelijavalintauudistuksen vaikutusten erottaminen muista muutoksista. Jotta uudistuksen vaikutuksia voidaan uskottavasti arvioida, on arvioinnin tutkijoiden mukaan perustuttava oletukseen siitä, mikä tutkimuksen kohteena olevien hakijoiden lopputulema olisi ollut ilman uudistusta. Näin hankkeessa tullaan myös tekemään käyttäen huolellista koeasetelmaa ja laajoja rekisteriaineistoja.
Runsaasti keskustelua herätti etenkin 2016 käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö ja sen (mahdollisesti kertautuvat) vaikutukset opiskelijoiden tekemiin valintoihin. Ensikertalaiskiintiö on voinut vähentää halukkuutta ottaa vastaan tarjottu opiskelupaikka, samalla kun toiselta asteelta suoraan korkeakoulutukseen siirtyminen on hidastunut.
Vähentääkö uusi järjestelmä sittenkään taktikointia? Opiskelijavalintauudistuksen tärkeänä tavoitteena on ollut mahdollistaa se, että henkilö voi hakea moneen kohteeseen yhtä aikaa. Juuri siksi pitkää valmistautumista vaativista valintakokeista on haluttu eroon. Mutta uusikaan järjestelmä ei ole taktikoinnista vapaa, opiskelijajärjestöt huomauttivat. Ensikertalaiskiintiö saattaa vaikeuttaa alan vaihtoa silloin, kun todistusvalinnalla päätyy väärälle alalle, ja menettää ensikertalaisen edun. Lisäksi tieto sisäänpääsystä todistusvalinnan perusteella tulee käytännössä niin myöhään, että valintakokeisiin valmistaudutaan joka tapauksessa.
Ammattikorkeakoulujen näkökulman huomioiminen tutkimushankkeessa. Puolet korkeakouluopiskelijoista opiskelee ammattikorkeakouluissa, joissa valintakoemenettelyt eivät aiemminkaan ole välttämättä sulkeneet valintoja pois tai edellyttäneet pitkää valmistautumista. Ammattikorkeakoulujen puolella opiskelijavalintauudistus on sen sijaan tarkoittanut mm. yhteisen digitaalisen valintakokeen käyttöönottoa, yhteistä mallia ylioppilaskokeen pisteytykseen sekä ammattikorkea-kouluun.fi -viestintäuudistusta.
Mikä muuttuu, kun uudet opiskelijat aloittavat ilman pohjatietoja? Kun entistä useampi aloittaa korkeakouluopinnot ilman valintakoetta, uusien opiskelijoiden pohjatiedot alasta ovat vähäisemmät kuin ennen. Tämä voi esimerkiksi vaikuttaa opintomenestykseen tai pakottaa yliopistoja tekemän muutoksia opetuksensa sisältöihin, yliopisto-opiskelijoita edustava SYL nosti esiin.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja opintojen saavutettavuus. Uudistus voi vaikuttaa siihen, millaiset henkilöt hakevat ja ottavat vastaan tietynlaisia opiskelupaikkoja. Vaikutuksia tullaan tarkastelemaan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta tutkimalla sitä, väheneekö perhetaustan merkitys eri aloille valikoitumisessa.
Opiskelijajärjestöt nostivat esiin, että ammattiin valmistuneen todistuksella on jatkossakin oltava realistinen, ei pelkästään teoreettinen mahdollisuus jatkaa niin yliopistoon kuin ammattikorkeakouluun. Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on tärkeää tarkastella tästä näkökulmasta. Valintakokeeseen pohjautuva väylä korkea-asteen opintoihin on järjestöjen mukaan säilytettävä todistusvalinnan rinnalla.
Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia selvittävät tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT), erikoistutkija Tuomo Suhonen (VATT), vanhempi tutkija Hannu Karhunen (PT), tutkija Tuomo Virkola (PT) ja tutkija Tiina Kuuppelomäki (PT).
Lisätietoja:
Tutkimusryhmä selvittämään korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia (VATT:n tiedote 11.12.2019)
Opiskelijavalintojen kehittäminen (opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut)
Tuomas Pekkarinen
Tuomo Suhonen
Koulutus
Tiedote
Työmarkkinat
Uutinen
ammatillinen koulutus
korkeakoulutus
koulutuksen taloustiede
koulutus
koulutusvalinnat
lukiot
opiskelijavalinta
opiskelijavalintauudistus
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
