Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse Kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Opiskelijavalintauudistuksen vaikutusten arviointi tehdään kahdessa vaiheessa

28.1.2020 Uutinen

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksella tavoitellaan nopeampaa siirtymistä toiselta asteelta jatkokoulutukseen sekä parempaa osuvuutta opiskelijoiden ja opinto-ohjelmien välillä. VATT:n ja PT:n tutkijat selvittävät, kuinka hyvin uudistus on vastannut näihin tavoitteisiin.

Kuva: Minna Kankare (Turun kaupungin mediapankki).Kuva: Minna Kankare (Turun kaupungin mediapankki)

Vuonna 2018 käynnistyneen opiskelijavalintauudistuksen keskeinen muutos on todistusvalinnan osuuden kasvattaminen yli 50 %:iin korkeakoulujen aloituspaikoista vuoteen 2020 mennessä. Tästä vuodesta alkaen yli puolet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelupaikoista jaetaan pelkän ylioppilaskokeen tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Samalla arvosano-jen ja valintakokeen yhteispisteisiin perustuva valintaväylä on poistunut.

VATT:n ja PT:n tutkijaryhmä arvioi uudistuksen vaikutuksia tarkastelemalla sitä, vaikuttaako todistusvalinnan osuuden nosto korkeakouluopintojen aloittamisajankohtaan (sitä nopeuttaen), opiskelupaikkojen vaihtamiseen ja opinnoissa menestymiseen. Keskeinen tutkimuskysymys on myös, kuka hakee ja kuka valitaan todistusvalintaan perustuvassa järjestelmässä. Tätä tutkijat arvioivat tarkastelemalla hakijoiden aiempaa opintomenestystä, sosioekonomista taustaa, sukupuolta ja ikää.

Työ valmistuu kahdessa vaiheessa. Joulukuussa 2020 raportoidaan uudistuksen lyhyen aikavälin vaikutuksista hakukäyttäytymiseen ja hakuvalintoihin. Vuonna 2022 julkaistavaa loppuraporttia varten tutkijaryhmän käytössä on jo enemmän rekisteriaineistoja, joita hyödyntämällä analyysiä voidaan laajentaa ja syventää.

Kuinka opiskelijavalintauudistuksen vaikutukset arvioidaan?

Sidosryhmiltä saatu palaute ja ideat tervetulleita

Opiskelijavalinnoista on käyty vilkasta julkista keskustelua ainakin vuosikymmenen ajan. Tutkijaryhmälle onkin tärkeää kuulla erilaisia näkökulmia ja saada tutkimussuunnitelmasta palautetta aiheen asiantuntijoilta – etenkin nyt, kun suurta osaa tutkimusaineistoja joudutaan vielä odottamaan.

Opiskelijajärjestöjen edustajille helmikuun alussa pidetyssä esittelytilaisuudessa esiin nousi puolin ja toisin muun muassa seuraavia näkökulmia:

Opiskelijavalintauudistuksen vaikutusten erottaminen muista muutoksista. Jotta uudistuksen vaikutuksia voidaan uskottavasti arvioida, on arvioinnin tutkijoiden mukaan perustuttava oletukseen siitä, mikä tutkimuksen kohteena olevien hakijoiden lopputulema olisi ollut ilman uudistusta. Näin hankkeessa tullaan myös tekemään käyttäen huolellista koeasetelmaa ja laajoja rekisteriaineistoja.

Runsaasti keskustelua herätti etenkin 2016 käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö ja sen (mahdollisesti kertautuvat) vaikutukset opiskelijoiden tekemiin valintoihin. Ensikertalaiskiintiö on voinut vähentää halukkuutta ottaa vastaan tarjottu opiskelupaikka, samalla kun toiselta asteelta suoraan korkeakoulutukseen siirtyminen on hidastunut.   

Vähentääkö uusi järjestelmä sittenkään taktikointia? Opiskelijavalintauudistuksen tärkeänä tavoitteena on ollut mahdollistaa se, että henkilö voi hakea moneen kohteeseen yhtä aikaa. Juuri siksi pitkää valmistautumista vaativista valintakokeista on haluttu eroon. Mutta uusikaan järjestelmä ei ole taktikoinnista vapaa, opiskelijajärjestöt huomauttivat. Ensikertalaiskiintiö saattaa vaikeuttaa alan vaihtoa silloin, kun todistusvalinnalla päätyy väärälle alalle, ja menettää ensikertalaisen edun. Lisäksi tieto sisäänpääsystä todistusvalinnan perusteella tulee käytännössä niin myöhään, että valintakokeisiin valmistaudutaan joka tapauksessa.

Ammattikorkeakoulujen näkökulman huomioiminen tutkimushankkeessa. Puolet korkeakouluopiskelijoista opiskelee ammattikorkeakouluissa, joissa valintakoemenettelyt eivät aiemminkaan ole välttämättä sulkeneet valintoja pois tai edellyttäneet pitkää valmistautumista. Ammattikorkeakoulujen puolella opiskelijavalintauudistus on sen sijaan tarkoittanut mm. yhteisen digitaalisen valintakokeen käyttöönottoa, yhteistä mallia ylioppilaskokeen pisteytykseen sekä ammattikorkea-kouluun.fi -viestintäuudistusta.

Mikä muuttuu, kun uudet opiskelijat aloittavat ilman pohjatietoja? Kun entistä useampi aloittaa korkeakouluopinnot ilman valintakoetta, uusien opiskelijoiden pohjatiedot alasta ovat vähäisemmät kuin ennen. Tämä voi esimerkiksi vaikuttaa opintomenestykseen tai pakottaa yliopistoja tekemän muutoksia opetuksensa sisältöihin, yliopisto-opiskelijoita edustava SYL nosti esiin.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja opintojen saavutettavuus. Uudistus voi vaikuttaa siihen, millaiset henkilöt hakevat ja ottavat vastaan tietynlaisia opiskelupaikkoja. Vaikutuksia tullaan tarkastelemaan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta tutkimalla sitä, väheneekö perhetaustan merkitys eri aloille valikoitumisessa.

Opiskelijajärjestöt nostivat esiin, että ammattiin valmistuneen todistuksella on jatkossakin oltava realistinen, ei pelkästään teoreettinen mahdollisuus jatkaa niin yliopistoon kuin ammattikorkeakouluun. Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on tärkeää tarkastella tästä näkökulmasta. Valintakokeeseen pohjautuva väylä korkea-asteen opintoihin on järjestöjen mukaan säilytettävä todistusvalinnan rinnalla.

Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia selvittävät tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT), erikoistutkija Tuomo Suhonen (VATT), vanhempi tutkija Hannu Karhunen (PT), tutkija Tuomo Virkola (PT) ja tutkija Tiina Kuuppelomäki (PT).

Lisätietoja:

Tutkimusryhmä selvittämään korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia (VATT:n tiedote 11.12.2019)
Opiskelijavalintojen kehittäminen (opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut)

Tuomas Pekkarinen Tuomo Suhonen
Koulutus Tiedote Työmarkkinat Uutinen ammatillinen koulutus korkeakoulutus koulutuksen taloustiede koulutus koulutusvalinnat lukiot opiskelijavalinta opiskelijavalintauudistus politiikkatoimien vaikutusten arviointi
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla