Miten päiväkodit valittiin kaksivuotiseen eskarikokeiluun?
Suomessa toteutetaan hallitusohjelman mukainen ainutlaatuinen kokeilu vuotta pidemmästä esiopetuksesta. Avaamme tässä blogissa tutkimuksen taustaa ja sitä, miten päiväkotiryhmien arvonta koe- ja verrokkiryhmiksi ympäri Suomea toteutettiin.
Kuva: BBC Creative / Unsplash
Opetus ja kulttuuriministeriö valitsi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n toteuttamaan kaksivuotisen esiopetuksen seurantatutkimuksen yhdessä Aalto-yliopiston sekä Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kanssa. Kaksivuotisen ”eskarikokeilun” tarkoitus on arvioida sitä, miten esiopetuksen varhaistaminen vuodella vaikuttaa lapsen kouluvalmiuksiin. Arvioitavia asioita ovat muun muassa lukutaito, laskutaito, itsetunto ja sosiaaliset taidot.
Kokeilussa verrataan eri pituisen esiopetuksen käyneiden lasten välisiä oppimiseroja koulun alussa. Koeryhmään valittujen päiväkotien lapset aloittavat esiopetuksen vuotta aiemmin, eli viisivuotiaana, koeryhmälle laaditun kaksivuotisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Verrokkiryhmänä toimii lapset, jotka saavat viisivuotiaana tavallista varhaiskasvatusta tai kotihoitoa ja aloittavat esikoulun normaalisti kuusivuotiaana. Ensimmäisellä luokalla eli noin seitsemänvuotiaina koeryhmän lasten kouluvalmiuksia verrataan verrokkiryhmän lasten kouluvalmiuksiin.
Miten päiväkotien arvonta suoritettiin?
Kaksivuotiseen eskarikokeiluun osallistuvat kunnat ja päiväkodit valittiin arvonnalla. Kyseessä on niin sanottu satunnaistettu kenttäkoe, eli koeryhmään päätymisen ratkaisee arpa. Ensin selvitettiin, kuinka monessa kunnassa oli kokeiluun sopiva päiväkoti. Kokeiluryhmään kelpoinen päiväkoti on sellainen, jossa lapset voivat jatkaa varhaiskasvatuksessa esiopetuksen jälkeen.
Aluksi kunnat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, kuinka monta kokeiluun kelpoista päiväkotia kunnassa arvioitiin olevan. Ensimmäisessä ryhmässä on pienet kunnat, joissa on vähintään yksi mutta enintään neljä kelpoista päiväkotia. Kokeiluun sopivia pieniä kuntia on 85. Toisessa ryhmässä on suuret kunnat, joissa kelpoisia päiväkoteja on viisi tai enemmän. Suuria kuntia on 94. Kummassakin ryhmässä arvonta suoritettiin erikseen ja hieman eri tavalla vertailukelpoisuuden takaamiseksi.
Kartta 1. Kunnat, joissa on vähintään yksi kokeiluun kelpoinen päiväkoti.
Kuva: Kartta näyttää harmaalla sellaiset kunnat, joissa ei arvioitu olevan yhtään kokeiluun kelpoista päiväkotia. Kokeiluun kelpoinen päiväkoti on sellainen, jossa lapset voivat jatkaa varhaiskasvatuksessa esiopetuksen jälkeen. Jäljellä olevat kunnat jaettiin suuriin ja pieniin sen mukaan montako kokeiluun kelpoista päiväkotia siellä arviointiin olevan. Pienissä kunnissa arvioitiin olevan 1-4 kokeiluun kelpoista päiväkotia ja suurissa kunnissa 5 tai enemmän.
Pienet kunnat jaettiin alueellisen edustettavuuden vuoksi AVI-alueisiin perustuviin arvontaryhmiin. Tämän jälkeen jokaisesta arvontaryhmästä arvottiin puolet kunnista kokeilun koeryhmään ja puolet verrokkiryhmään. Arvonnassa pidettiin huoli siitä, että sekä koe- että verrokkiryhmään päätyi samanlaisia kuntia. Pienten kuntien kohdalla samankaltaisuuden vertailukriteereinä käytettiin kunnan keskimääräisiä tuloja, väestön koulutustasoa, ja vieraskielisten osuutta. Koeryhmään valikoitui 42 ja verrokkiryhmään 43 pientä kuntaa.
Kartta 2. Kuntien arvonnan tulos suurissa ja pienissä kunnissa.
Kuva: Vasen kartta näyttää pienten kuntien jaon koe- ja verrokkikuntiin. Jako suoritettiin arpomalla. Oikea kartta näyttää punaisella ne suuret kunnat, jotka valittiin kokeiluun. Kunnat valittiin arpomalla. Vaaleat kunnat jäivät kokeilun ulkopuolelle budjettisyistä. Punaisella merkittyjen isojen kuntien sisällä päiväkodit jaettiin vielä erikseen arpomalla koe- ja verrokkiryhmään. AVI-alueiden rajat on piirretty tummalla.
Vastaavasti 94 suurta kuntaa jaettiin pienempiin alueellisiin arvontaryhmiin. AVI-alueen lisäksi päiväkotien määrä otettiin huomioon arvontaryhmien jaossa. Esimerkiksi Itä-Suomen 20-50 kelpoista päiväkotia sisältävät kunnat ovat yksi arvontaryhmä, jossa on kolme kuntaa (Joensuu, Kuopio, Mikkeli). Koska maksutonta kaksivuotista esikoulua ei pystytty järjestämään budjettisyistä kaikille kunnille, suurista kunnista päiväkotien arvontavaiheeseen otettiin mukaan vain 63 kuntaa.
Suurten kuntien osalta arvottiin ensin kokeiluun osallistuvat kunnat ja sitten päiväkodit kuntien sisältä. Ensin jokaisesta arvontaryhmästä valittiin satunnaisesti noin 65% suurista kunnista. Tämän jälkeen arvottiin päiväkodit suurten kuntien sisällä. Jokaisen valitun kunnan kelpoisista päiväkodeista noin 40% arvottiin koeryhmään. Arvonnassa pidettiin huoli siitä, että jokaisessa kunnassa sekä koe- että verrokkiryhmään päätyi samanlaisia päiväkoteja. Suurten kuntien päiväkotien samankaltaisuuden vertailukriteereinä oli tällöin päiväkotien asiakkaana olevien perheiden tulot, koulutus, yksinhuoltajien osuus ja kieli.
Isojen ja pienten kuntien ero arvonnassa on siinä, että pienten kuntien kohdalla arvonta suoritettiin kuntatasolla, kun taas isojen kuntien kohdalla satunnaistaminen tehtiin päiväkotitasolla. Kummassakin oli alueellinen edustavuus taattu jakamalla ryhmät AVI-alueisiin.
Kokeiluun arvotut kunnat ja päiväkodit
Arvonnassa valittiin 42 pientä kuntaa kaksivuotiseen eskarikokeiluun. Koeryhmään arvotuissa pienissä kunnissa esiopetuksen kokeilutoimintaa järjestetään viisivuotiaille kaikissa kelpoisissa päiväkodeissa. Verrokkikunnissa toiminta ei muutu. Suurissa kunnissa vain koeryhmään arvotuissa päiväkodeissa järjestetään viisivuotiaille kokeiluopetussuunnitelman mukaista esiopetusta. Verrokkipäiväkodit jatkavat toimintaansa kuten ennenkin.
Taulukko 1. Kokeiluun osallistuvien päiväkotien ja lasten määrät suurissa ja pienissä kunnissa.
| |
Suuret kunnat (63) |
Pienet Kunnat (85) |
| |
Päiväkodit |
Lapset |
Päiväkodit |
Lapset |
| Koeryhmä |
297 |
5792 |
136 |
1974 |
| Verrokkiryhmä |
453 |
8886 |
131 |
1701 |
| Yhteensä |
750 |
14678 |
267 |
3675 |
Kuva: Tässä taulukossa olevat luvut kertovat montako päiväkotia osallistui arvontaan ja montako lasta kyseisissä päiväkodeissa oli arvontahetkellä. Taulukossa näkyvät lasten määrät voivat poiketa siitä, kuinka moni todellisuudessa osallistuu kaksivuotiseen esiopetukseen, sillä arvonnan jälkeen lapset saattavat muuttaa, vaihtaa päiväkotia tai muuten siirtyä pois kokeilutoiminnasta.
Kokeiluun otettiin mukaan myös kotihoidossa olevia lapsia. Joillekin koeryhmään arvottujen päiväkotien lähellä asuville, arvontahetkellä kotihoidossa oleville kohderyhmän lapsille (2016 syntyneet) tarjottiin maksutonta kaksivuotista esiopetusta. Heidän verrokkiryhmänään toimivat verrokkipäiväkotien lähellä asuvat, arvontahetkellä kotihoidossa olevat lapset. Nämä lapset on laskettu mukaan Taulukon 1 lukuihin. Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Ramin Izadi, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, [email protected]
Apulaisprofessori Matti Sarvimäki, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, [email protected]
Tietoa kaksivuotisesta esikoulukokeilusta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.
Matti Sarvimäki
Ramin Izadi
Blogi
Blogit
Työmarkkinat ja koulutus
alueellistaminen
koululaitokset
koulutuksen laatu
koulutus
kunnat
oppimistulokset
osaaminen
peruskoulu
