Miten koulujen sulkeminen vaikuttaa oppimiseen tai oppilaiden pärjäämiseen työmarkkinoilla?
5.4.2020 Blogi Tuomas Pekkarinen
Etäopetukseen siirtyminen voi vähentää opetukseen käytettyä aikaa tai heikentää työmarkkinoilla tärkeiden ei-kognitiivisten taitojen oppimista, kirjoittaa Tuomas Pekkarinen.
Valtioneuvosto päätti osana koronaviruksen torjuntaa sulkea kaikki oppilaitokset 18.3.2020 alkaen. Tiettyjä erityisryhmiä lukuun ottamatta kaikki peruskoulun oppilaat sekä toisen ja kolmannen asteen opiskelijat ovat siirtyneet etäopetukseen. Käytännössä siis oppilaitosten toiminta jatkuu muuten normaalisti, mutta opetus tapahtuu etäyhteyksien kautta.
Vaikka nyt on kyse monessa mielessä ennen kokemattomasta tilanteesta, löytyy tutkimuskirjallisuudesta viitteitä siitä, minkälaisia kustannuksia luokassa tapahtuvan opetuksen puute voi aiheuttaa.
Opetukseen käytetty aika vaikuttaa oppimistuloksiin
Koulujen sulkemisen vaikutukset riippuvat oleellisesti siitä, kuinka hyvin etäopetus onnistuu korvaamaan luokassa tapahtuvan opetuksen. Jos oletetaan, että etäopetus ei lainkaan vastaa luokassa tapahtuvaa opetusta, voidaan koulujen sulkeminen yksinkertaisesti tulkita opetukseen käytetyn ajan lyhentämiseksi.
Opetukseen käytetyn ajan vaikutuksia oppimistuloksiin on tutkittu laajasti. Esimerkiksi Ruotsissa on tutkittu, miten puolustusvoimien kognitiivisia taitoja mittaavien testien ajoitus vaikuttaa alokkaiden testituloksiin. Koska testipäivät vaihtelevat, on alokkaiden käymien koulupäivien välillä satunnaisia eroja kokeisiin osallistuttaessa. Tutkimuksen tulosten mukaan vain kymmenen päivän lisäys koulupäivissä nostaa verbaalisia ja aritmeettisia taitoja 1,1 prosenttia keskihajonnasta.1 Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu maiden välisten opetusajan erojen vaikutuksia PISA-tuloksiin.2
Oppilaitoksia on toki aikaisemminkin suljettu suunnittelemattomasti. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi opettajien lakot ja yllättävät sääilmiöt. Joissain maissa opettajien lakot ovat hyvin yleisiä ja voivat aiheuttaa suuria vaihteluita opetuksen määrässä.
Argentiinassa oppilas menettää 88 opetuspäivää koulu-uransa aikana lakkojen takia. Opetuspäivien menetys johtaa 2 % matalampiin vuosituloihin aikuisiällä.
Esimerkiksi Argentiinassa keskimääräinen oppilas menettää 88 opetuspäivää koulu-uransa aikana lakkojen takia. Tällainen opetuspäivien menetys johtaa 2 % matalampiin vuosituloihin aikuisiällä.3 Myös sääoloista johtuvat sulkemiset näyttävät olevan yhteydessä oppimistuloksiin. Yhdysvalloissa sääolojen vuoksi suljetuissa kouluissa selvästi pienempi osuus oppilaista suoriutuu hyväksyttävästi lukutaitoa ja matemaattista osaamista mittaavista kokeista kuin kouluissa, joita ei lukuvuoden aikana suljettu.4
Koulut sulkevat ovensa tietysti joka vuosi myös pitkien kesälomien ajaksi. Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että oppilaiden osaamiserot kasvavat kesälomien aikana siten, että sosioekonomiselta asemaltaan heikommista perheistä tulevat oppilaat jäävät oppimisessa jälkeen.
Perhetaustan vaikutus oppimiseen todennäköisesti kasvaa etäopetukseen siirryttäessä.
Onkin todennäköistä, että perhetaustan vaikutus oppimiseen kasvaa etäopetukseen siirryttäessä, koska korkeammin koulutetuilla vanhemmilla on paremmat mahdollisuudet tehdä etätöitä ja samalla auttaa etäopetuksessa olevia lapsiaan.5
Opitaanko etäopetuksessa sosiaalisia taitoja?
Yllämainituissa tutkimuksissa opetusta ei ole pyritty korvaamaan etäopetuksella oppilaitosten sulkemisen yhteydessä. Koska tämänhetkisessä tilanteessa ei lopeteta opetusta vaan siirrytään etäopetukseen, on oppilaitosten sulkemisen vaikutuksia arvioidessa tiedettävä, kuinka hyvin etäopetus toimii tavalliseen luokassa tapahtuvaan opetukseen verrattuna.
Kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa on tutkittu etäopetuksen vaikutuksia paljon.6 Näiden tulosten yleistäminen tähän hetkeen on kuitenkin vaikeaa, koska etäopetuksen teknologia on oletettavasti muuttunut viime vuosina tuntuvasti. Lisäksi meta-analyysissa käytettävät tutkimukset eivät käsittele tilanteita, joissa koko koululaitoksen opetus on siirretty etäopetukseen.
Etäopetuksen vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta tulosten yleistäminen tähän hetkeen on vaikeaa.
Kouluissa opitaan kuitenkin muitakin kuin suoraan oppiaineisiin liittyviä taitoja. Viimeaikainen kirjallisuus on korostanut luokassa tapahtuvan opetuksen vaikutuksia ei-kognitiivisiin taitoihin ja persoonallisuuteen.7 Yhdysvalloissa high school -tutkinto on mahdollista suorittaa ”etänä” GED-kokeen kautta. GED:n suorittaneet vastaavat akateemisilta taidoiltaan high school-tutkinnon suorittaneita. He eivät kuitenkaan pärjää työmarkkinoilla sen paremmin kuin vaille high school -tutkintoa jääneet.
Yksi tapa tulkita näitä tuloksia on, että luokkaopetus parantaa oppilaiden työmarkkinoilla tärkeitä ei-kognitiivisia taitoja. Nämä tulokset osoittavat, että kouluympäristössä opitaan myös taitoja, jotka eivät suoraan kuuluu opetusohjelmaan. On epäselvää, pystytäänkö tällaisia taitoja opettamaan etäopetuksella.
Lähteitä:
1 Carlsson, M., Dahl, G. B., Öckert, B., ja D-O. Rooth, (2015): ”The effect of schooling on cognitive skills”, The Review of Economics and Statistics, 97 (3), 533-547.
2 Lavy, V., (2015): “Do differences in instruction time explain differences in international achievement gaps?”, The Economic Journal, 125, F397-F424; Rivkin, S. G. ja J. C. Schiman, (2015): ”Instruction time, classroom quality, and academic achievement”, The Economic Journal, 125, F425-F448.
3 Jaume, D. ja A. Willén, (2019): ”The long-run effects of teacher strikes: Evidence from Argentina”, Journal of Labor Economics, 37 (4), 1097-1139
4 Marcott, D. E. ja S. W. Hemelt, (2008): ”Unscheduled school closings and student performance”, Education Finance and Policy, 3 (3), 316-338.
5 Alexande, K.A., Entwistle, D. R. ja L. S. Olson, (2007): ”Lasting consequences of the summer learnings gap”, American Sociological Review, 72, 167-180.
6 Bernard, R. M., Abrami, P. C., Lou, Y., Borkhovski, E., Wade, A., Wozney, L., Wallet, P. A., Fiset, M., ja B. Huang, (2004): ”How does distance education compare with classroom instruction?: A meta-analysis of the empirical literature”, Review of Educational Research, 74 (3), 379-439.
7 Heckman, J. J., Humphries, J. E. ja T. Kautz (toim.), The Myth of Achievement Tests: The GED and the Role of Character in American Life, University of Chicago Press, 2014.
Tuomas Pekkarinen
Blogi
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
koronavirus
koulutuksen laatu
koulutuksen taloustiede
koulutus
oppimistulokset
osaaminen
politiikkatoimenpiteet
sosiaaliset taidot
työmarkkinat
