Köyhyys pitkittyy Suomessa
Pitkittyneesti köyhyysrajan alapuolella olevien osuus väestöstä on ajanjaksojen 1995–2004 ja 2005–2014 välissä kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista.
Kuva: Vereshchagin Dmitry / Shutterstock.com
Tuoreessa artikkelissa tarkastellaan vuosituloihin perustuvan köyhyyden lisäksi köyhyyden pitkittymistä tutkimalla köyhyyden kestoa ja yhtäjaksoisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään tilastoaineistoa koko Manner-Suomen väestöstä 20 vuoden ajalta, vuosilta 1995-2014.
Tutkijoiden mukaan köyhin väestönosa näyttää 20 vuoden tarkastelussa jakautuneen kahteen ryhmään: toisessa köyhyys on lyhytaikaista, toisessa se pitkittyy krooniseksi ilmiöksi. Eriarvoisuus kasvaa köyhien keskuudessa, sillä osalla köyhyys on aiempaa pitkäkestoisempaa, kun taas lyhytkestoinen köyhyys on pysynyt yhtä suurena.
Pitkittynyt köyhyys tarkoittaa tutkimuksessa sitä, että henkilö on ollut köyhyysrajan alapuolella koko kymmenvuotisen tarkastelujakson ajan. Ajanjaksolla 1995-2004 pitkittynyt köyhyys koski 1,2 prosenttia väestöstä. Ajanjaksoon 2005-2014 mennessä luku on yli kaksinkertaistunut (2,6 %). Väestössä se tarkoittaa, että köyhien määrä on kasvanut 51 000:sta noin 116 000:n henkilöön.
Vuosituloilla mitattuna köyhyysriski on kaksinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2017
Vuonna 2017 väestöstä 13,7 prosenttia oli köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysriskit – todennäköisyys sille, että henkilö on köyhä – kuitenkin eroavat selvästi eri sosioekonomisissa ryhmissä. Korkea köyhyysriski on työttömillä, yrittäjillä, eläkeläisillä ja muilla työvoiman ulkopuolella olevilla.
Tutkimuksessa havaitaan myös köyhyyden syvyydessä eroja näissä ryhmissä. Köyhyyskuilu – tulojen etäisyys köyhyysrajasta – on suuri yrittäjillä, työttömillä sekä muilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla. Eläkeläisillä sen sijaan köyhyyskuilu on pienempi kuin väestössä keskimäärin.
Lyhyt- ja pitkäkestoisen köyhyyden erottaminen on tarpeen, koska ne vaativat erilaisia politiikkatoimia. Kymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna vähintään kerran köyhyysrajan alapuolella olevien köyhyysjaksot ovat pidentyneet ja tulleet yhtäjaksoisemmiksi.
- Vuosituloista laskettujen köyhyysriskien kasvu johtuu ennen kaikkea pitkittyneen köyhyyden kasvusta. Köyhyys on siis sen keston mielessä syventynyt. Köyhyyden vähentäminen on yhä hankalampaa, kun se muuttuu krooniseksi, sanoo VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä.
Köyhyyden määritelmä tutkimuksessa: henkilö on köyhä, jos hänen ekvivalentit käytettävissä olevat tulonsa ovat alle 60 prosenttia mediaanitulosta.
Tutkimusartikkeli:
Arttu Kauhanen, Marja Riihelä ja Matti Tuomala: Köyhyys ja köyhyyden pitkittyminen Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja nro 1/2020
Lisätietoja:
erikoistutkija Marja Riihelä, VATT, p. 0295 519 442
Marja Riihelä
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
Tiedote
eriarvoisuus
köyhyys
sosiaaliturva
tulonjako
työttömyys
