Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus: Opiskelupaikkojen enemmistön täyttäminen todistusvalinnalla tehosti opiskelijavalintaa
Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. Tämä muutos aikaisempaan, pirstaleiseen hakujärjestelmään tehosti opiskelijavalintaa, selviää VATT:n ja Laboren tuoreesta tutkimuksesta.
Mittava opiskelijavalintauudistus saavutti keskeiset tavoitteensa, eikä aiheuttanut korkeakoulujen opiskelijavalintaan merkittäviä epätoivottuja lieveilmiöitä. Tämä käy ilmi VATT:n (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) sekä Työn ja talouden tutkimus LABOREn yhteisestä tutkimushankkeesta. VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarisen johtamaan tutkimuskonsortioon kuuluivat myös tutkijat Tuomo Virkola VATT:sta ja Hannu Karhunen sekä Tuomo Suhonen Laboresta.
Juha Sipilän hallitus, yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättivät yhteistyössä muuttaa korkeakoulujen opiskelijavalintaa siten, että useimmilla koulutusaloilla vähintään puolet opiskelijoista valitaan opiskelupaikkoihin ylioppilastodistuksen tai ammatillisen tutkintotodistuksen perusteella. Muutos alkoi ammattikorkeakouluista vuonna 2018 ja tuli voimaan koko laajuudessaan yliopistoissa vuonna 2020.
Aikaisemmin korkeakoulut järjestivät satoja räätälöityjä koulutusohjelmakohtaisia pääsykokeitaan opiskelijoiden valitsemiseksi. Lisäksi aikaisemmassa mallissa todistusvalinnan lisäksi oli laajasti käytössä malli, jossa suuri osa opiskelijoista valittiin ylioppilastodistuksen ja erillisen pääsykokeen yhteispisteillä.
”Aikaisempi malli osaltaan pahensi ns. hakijasumaa, jossa suuri määrä ylioppilaita pyrki useana vuonna opiskelupaikkoihin ja pääsi niihin joko monien pääsykoekertojen jälkeen tai ei ollenkaan. Valintauudistuksella tästä ilmiöstä haluttiin päästä eroon mahdollisimman suuressa määrin ja päästiinkin”, kiteyttää VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen tutkimushankkeen päätuloksen.
Uudistuksen kuusi keskeistä tulosta
- Uudistus nosti saman kevään ylioppilaiden osuutta opiskelemaan hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakijoista.
- Uudistus tehosti hakukäyttäytymistä siten, että haut kohdistuivat useampiin kohteisiin ja myös kohteisiin, jotka sijaitsivat kauempana hakijan kotipaikkakunnasta.
- Uudistus ei aiheuttanut muutoksia hyväksyttyjen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden sukupuolijakaumassa tai sosioekonomisessa taustassa. Uudistus ei vaikuttanut opiskelijoiden sosiaaliseen liikkuvuuteen. Korkeakoulutus periytyy edelleen vahvasti Suomessa.
- Korkeakouluihin valittujen ja paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden äidinkielen ja matematiikan ylioppilaskokeiden arvosanat olivat korkeampia kuin ennen uudistusta. Valittujen ja paikan vastaanottaneiden äidinkielen, lyhyen ja pitkän matematiikan ylioppilaskokeen tuloksissa ero oli noin 0,4 arvosanaa korkeampi kuin ennen uudistusta.
- Opiskelupaikan vastaanottaneet aloittivat opinnot aikaisempaa useammin muussa kuin ensisijaisessa hakutoiveessaan.
- Uudistuksen seurauksena aikaisempaa suurempi osuus valituista ja paikan vastaanottaneista hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna. Se voi kertoa siitä, että uudistus on tehnyt hakemisesta helpompaa sekä ensikertalaisille että korkeakoulupaikan jo saaneille.
Lisätutkimusta uudistuksen vaikutuksista tarvitaan
Opiskelijavalintauudistukseen liittyvässä keskustelussa on ollut esillä ennen kaikkea kaksi huolta. Ensinnäkin huolta on saanut aikaan uudistuksen vaikutus opiskelijoiden toisen asteen ainevalintoihin. Erityisesti pitkän matematiikan painotus lukuisten ei-luonnontieteellisten opinto-ohjelmien yliopistovalinnoissa on herättänyt kritiikkiä.
”Opetushallituksen yksilötason aineistot toisen asteen opintojen ainevalinnoista eivät olleet tutkimusta tehdessä vielä käytössä, joten tämän kysymyksen selvittäminen jää jatkotutkimuksen varaan. On hyvä muistaa, että opiskelijavalinnan pisteytykset tehdään korkeakouluissa ja ovat siellä muutettavissa, jos aihetta siihen katsotaan olevan”, toteaa hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.
On myös esitetty laajaa kritiikkiä korkeakoulujen opiskelijavalintaan liittyvän taktikoinnin siirtymisestä toisen asteen eli käytännössä lukioiden ainevalintoihin. Tämän on katsottu aiheuttavan aikaisempaa enemmän painetta lukio-opiskelijoille. ”Opiskelijavalintauudistuksen vaikutus opintostressiin ja sen ajoittumiseen on tärkeä jatkotutkimuksen aihe”, korostaa Tuomas Pekkarinen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi kilpailutuksen perusteella tutkimuksen VATT:n ja Laboren konsortiolta.
Raportti
Hannu Karhunen, Tuomas Pekkarinen, Tuomo Suhonen ja Tuomo Virkola (2022) Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti. VATT Muistio 67.
Lisätietoja
VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (puh. 0295 519 465 ja s-posti [email protected])
Tuomas Pekkarinen
Tuomo Virkola
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
Uutiset ja tiedotteet
koulutus
koulutus
koulutusvalinnat
opiskelijavalinta
opiskelijavalintauudistus
